Tänä vuonna Ihme-päivät olivat siirtyneet uuteen paikkaan, Gloriaan. Paikka oli minulle vähemmän tuttu, ja niinpä tein tuttavuutta ensin väärässä paikassa, jossa kyllä oli hienot käytävät ja suurin avohissi, jonka olen koskaan ennen nähnyt.
Tekniikka oli vaikka muille jakaa, mutta kuten aina, esitystekniikkaa ei oltu ennen esitystä testattu, niin että taas oli yleisön kärsivällisyys koetuksella. Tällä kertaa perjantaipäivästä puuttui myös valeoikeudenkäynti, joka on viime vuodet ollut aina Ihme-päivien parasta antia, niin että mieleni pyöri jo muualla.
Vaikka erään lähteen mukaan elämän tarkoitus on 42, niin minun tämän päivän tarkoitukseni löytyi kuitenkin vaalikampanjoinnista stadin kartsoilla, ihmettelemästä kenet seuraavaksi mahtaisin tavata.
2 thoughts on “Ihmeellinen on elämä”