Hakaniemen maalaismarkkinoilla 5. 3. 2017 oli melkoinen kuhina. Heti kadun toisella puolella erään vihreän kunnallisvaaliehdokkaan tukiryhmäläinen antoi minulle vaaliflyeriä, jonka hanakasti otin vastaan. Sitten tuli yhä useampi jakamaan flyereitä, jotka toki minulle kelpasivat.
Kun lopulta pääsin ihmisvilinän lävitse vaaliteltoille, oli siellä kova kuhina. Olin taas käsi ojossa ottamassa vastaan flyereitä, joita nyt minun piti toisilta oikein penätä, olivat kuulemma jo lopussa. Jakotahti oli ollut luokkaa yksi minuutissa.
Perussuomalaisten teltalla oli kaikkein eniten kuntavaaliehdokkaita, siis nimenomaisen puoleen ehdokkaita, kasaantuneena teltan reviirille, eli sen eteen. Harvemmat heistä tunnistivat minut kolleegakseen, Helsingin perussuomalaiseksi kuntavaaliehdokkaaksi, ja heiltä oli vaikeampi saadakaan flyeriä käteeni. Ehkä he olivat tajunneet miksi olin paikalla näitä esitteitä hakemassa. Olin tietysti tekemässä avointa vakoilua. Oma esitteeni oli vielä vielä työn alla, ja päätin tehdä ite paremman. 🙂
Luonnollisesti tästä äidin pokkarista loppui akku sillä sekunnilla, kun piti ottaa selfie PS-lehtiä jakamassa. Uskotko sanaani, vaikka olenkin kuntavaaliehdokas? 😉
