Edelliseen työhakemukseen tuli satsattua yli 100 tuntia, joten jäin sitten miettimään, että pitäisikö hakea muitakin työpaikkoja, ja josko aikaisempaa vaivannäköä voisi jotenkin kierrettää.
Eksyin MOL:in verkkosivuille, ja bongasin sieltä Opetusneuvoksen viran. Itse asiassa, niitä oli useampikin tarjolla. Näppärästi kierrätin edellisen hakemukseni 1. portfoliota, jossa oli kaikki todistukset ja suositukset sun muut hienosti järjestettyinä ja selätettyinä. Googletin ahkerasti mitä kaikkea löysinkään opetusneuvoksesta, ja pikku hiljaa aloin näkemään/tulkitsemaan asioita rivien välistä: työpaikkailmoituksessa ei paljoa kerrottu. Tietysti soitin myös nähdäkseni parhaimmalle yhteyshenkilölle, mitä hän myös näytti olevan: sellainen joka tietää, mutta ei päätä. Rohkaistuneena puhelinsoitostani puhkuin uutta intoa ja tsemppasin itseäni nirvanaan.
Mutta mitä en oikein tainnut ymmärtää, oli se, että molemmissa Opetusneuvoksen viroissa haettiin pitkää kokemusta, varttunutta tekijää (vaikka toinen muka oli nuorelle ekspertille). Hakemuksia tuli aika lailla, muistaakseni ainakin pari sataa yhteensä, joten sauma saada pesti oli huonompi kuin taideapura (yleensä noin 10 % saa).
Kuvittelin myös, että homma olisi jotenkin erikoinen; sen seikan olin jotenkin tajunnut, että Opetusneuvos on myös arvonimi (ahaa, Wikipedia tietää: 8. luokka ja maksaa(!) 6 200 € / 1 550 €). Eipä mitään, näitä opetusneuvoksen virkoja on sittemmin ollut tasaiseen tahtiin tarjolla, luokkaa 1 per kuukausi tai jotain sinnepäin. Työväki eläköityy..
On se luojan lykky, etten saanut paikkaa. Olisi mennyt luovuuteni aivan harakoille tuossakin hommassa. ,)
Hain sitten vielä kolmattakin paikkaa: Suomen Akatemialle tiedesihteeriksi määräaikaisena. Siinä haku tehtiin vain netin kautta, ja viimeisellä sekunnilla sain bitit lähtemään; eivät systeemit tykänneet Mäkkien merkeistä. Onneksi en saanut sitäkään hommaa: olisin joutunut esittelemään päättäjille kuka saa rahat ja kuka ei miljoonasta hyvästä hakemuksesta.
Ei maar, sitä joko on yrittäjä tai ei ole. Minä olen yrittäjä, ja siis yritän vieläkin. 🙂
Tehty mikä tehty.
Tags: käyntikortti, työhakemus