Vastaukseni Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikoneeseen

Tästä pääset suoraan Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikoneeseen. Voit myös lukea alla vastaukseni luomani grafiikan siivittämänä. 🙂

Klaus Riederer

Puolue

Perussuomalaiset

Vaalipiiri

Helsinki

Ehdokasnumero

 

831

 

Ikä

45

Sukupuoli

Mies

Lasten lukumäärä

0

Koulutustaso

Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri, ylioppilas

Linkit

http://yhdessaparemmin.kar.fi

klaus.riederer@kar.fi

https://www.facebook.com/klaus.aj.riederer

https://twitter.com/yhdessaparemmin

Tarkempi kuvaus

Olen sisukas, tarkka, kokeilunhaluinen ja kätevä. Minulla on (ollut) monta ammattia: tiedemies, ääni-insinööri, toimittaja, taiteentekijä ja –jalostaja, asiantuntija, yrittäjä. Vaalikampanjassani olen valokuvaaja. Se kuvastaa syvää kiinnostustani tutkia ihmistä, luontoa ja kulttuuria sekä vaikuttaa mielipiteisiin, jotta maailmasta tulisi parempi paikka kaikille. Tutkijana opin mutkikkaiden kokonaisuuksien ymmärtäjäksi eikä minulla mene helposti sormi suuhun.

Kieliä osaavana, helposti juttuun tulevana ja uteliaana olen melkoisesti matkustanut juuriani etsien, mutta aina olen halunnut takaisin, kokemuksia rikkaampana. Ensimmäistä kuutta viikkoa vaille ikäni Helsingissä asuneena tiedän, että monessa asiassa on vielä paljon korjattavaa ja parannettavaa.

Päätöksenteon pitää olla selkeää, järkevää, avointa ja vastuullista. Kuntalaisten on voitava vaikuttaa asioihin jo suunniteltaessa ja pidettävä itsekin ääntä, joka ei ole pelkkää äänestämistä.

Tehdään Helsinkiä YHDESSÄ PAREMMIN!

 

Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä?

 

  1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa. (HS)


Kysymyksessä ei mainita sijaintia, mutta koko erottuu. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK:n sopimuksissa, Suomen yhdenvertaisuus- ja rikoslaissa on tyhjentävästi kielletty syrjintä. Ketään ei saa syrjiä mm. uskonnon perusteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mitä tahansa saisi rakentaa mihin tahansa, viranomaisella on oikeus asettaa rakentamiselle ehtoja. Tulee varmistaa, että järkevästi valittu sijaintipaikka on uskonnon, ei kansan kiihottamisen, harjoittamispaikka. Yhdessä paremmin!

  1. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)


Kysymyksessä ei mainita, miksi siirtolainen on paperiton ja onko Suomi hänen ns. EU-maahantulomaansa. Jos siirtolainen on paennut kotimaastaan henkensä uhalla Migrin hyväksymin perustein suoraan Suomeen, EU –säädösten nojalla Suomi on velvollinen hänet vastaanottamaan, antamaan hänelle pakolaisstatuksen ja jos uhka jatkuu, myöntämään oleskeluluvan, joka myös oikeuttaa hänet perusterveydenhoitoon. Niin kauan kuin siirtolaisen tilanne on selvittämättä perusterveydenhoitoa ei tulisi antaa.

  1. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)


Voidaan ajatella, että yksittäinen rakennus voisi kyllä olla täynnä yksiöitä. Mutta jos koko kortteli rakennetaan täyteen yksiöitä, se tulee vaikuttamaan merkittävästi alueen asukkaiden jakaumaan. Kun asukkaat yksipuolistuvat, niin alueelle tarjottavat palvelut seuraavat sitä. On hyvä, että perheasunnoille ei edellytetä enää 80 m2 keskipinta-alaa, mutta täysin sääntelemätön tilanne ei johtane parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Yhdessä paremmin!

  1. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)


Nykyisin meluaminen on kielletty 22 – 07 välisenä aikana. 2015 tehdyssä kyselyssä viikonloppuisin 85 % hyväksyisi kello 23 asti, 66 % kello 24 asti kestävät konsertit. Millä tavoin hyvitetään melusta kärsineet ja miten valitaan ne konsertit, jotka saisivat olla pidempään? Miksei konsertteja voi aloittaa aikaisemmin? Eniten meluavien tulisi maksaa korvausta, jota tulisi käyttää konserttipaikkojen akustoimiseen (maisemointiin jne.), jotta jatkossa melua syntyisi vähemmän.

  1. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta. (HS)


Verrattuna suuriin metropoleihin Helsinki on pieni. Kaupungissamme on vain vähän vanhoja rakennuksia Tuomiokirkon ympärillä, ja aluetta hallitsee Senaatintori. Varsinaista ”vanhaa kaupunkia” ei ole Helsingissä, jossa autoilua tulisi vahvasti rajoittaa. Kun suuria tapahtumia on järjestetty, liikennettä on suljettu tilapäisesti ja vain lyhytaikaisesti. Tämäkin osoittaa, että keskustaa ei ainakaan nykyisellään ole tarvetta merkittävästi laajentaa. Yhdessä paremmin!

  1. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)


Pakkolunastus on hyvin radikaali keino. Siinä puututaan yksityiseen omaisuuden suojaan, joka on perustuslaissamme suojattu. Yleinen kaavoituksen vauhdittaminen ei ole sellainen syy, joka oikeuttaisi tämän pakkokeinon käyttöön.

  1. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)


Omakohtaisin kokemuksin niin Helsingissä kuin Loviisassakin olen huolestuneena seurannut, miten kaavoittajat eivät itse noudata lain ja muiden viranomaisten asettamia minimivaatimuksia. Ymmärrän, että lamassa pitää tehostaa ja lisätä tuottavuutta, mutta silti viranomaisten pitää kantaa vastuunsa. Kansalaisilla on velvoite ja lainmukainen oikeus valvoa itsekin (hallinto)lainkäyttöä. Rajoittamalla kuntalaisten valitusoikeutta tuhotaan oikeusvaltiomme periaatteita. Yhdessä paremmin!

  1. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen. (HS)


Kaavoitusta pitäisi järkeistää; tehdä enemmän avoimeksi siten, että kuntalaiset ja muut sidosryhmät voisivat jo etukäteen lausua asiassa ennen kuin pitkälle vietyjä suunnitelmia on tehtyä. Kaavoituksessa ja rakentamisessa on paljon parannettavaa, joka ei ratkea vain sähköisillä lupapalveluilla. Jos alueelle on hyvät julkiset yhteydet ja paljon tulossa esim. opiskelija-asuntoja, ei ole mitään järkeä käyttää paljon alaa parkkipaikoille. Näinhän Otaniemessä päätettiinkin 01/2017!

  1. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)


Harva meistä on kaltaisiani, ajaa polkupyörällään vuoden ympäri. Kunnon pakkasella jäätyvät vaihteet eikä vauhti päätä huimaa. Julkisilla ja omilla autoilla liikutaan töihin ja asioille pääsääntöisesti. Kun resursseista on puutetta, pitää priorisoida. Mutta voidaan tehdä aivan toisinkin: voisiko työttömät ja muut sosiaalietuuksien saajat kantaa kortensa kekoon, ja tehdä saamansa etuuden vuoksi vaikka lumitöitä, joita ei muuten ajallaan ehdittäisi tehdä? Yhdessä paremmin!

  1. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)


Kun Helsingissä on jo miltei valmis Länsimetro, ja Raide-Jokeri tekee tuloaan, niin ei yksityisautoilua ole huippuunsa priorisoitu. Kaupunkibulevardeista ELY –keskuksen ja Liikenneviraston kanteet hallinto-oikeuteen kertovat myös samaa tarinaa. Kun päästöjä halutaan minimoida, julkinen liikenne on varmasti parempi vaihtoehto. Kuitenkin suunnitteluun tarvitaan järkeä ja enemmän vuoropuhelua eri ryhmien kesken, ei jälkikäteen riitely ole koskaan fiksua!

  1. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)


Niin muuttuu maailma, Eskoni. Jos kirjasto saa lahjoituksena tavaroita yms. lainattavaksi, niin sehän vasta hienoa olisikin. Mutta jos kirjastosta tehdään baari ja sauna, ollaan liian pitkällä. En silti ymmärrä, että mikä idea oli rakentaa uusi keskustakirjasto, kun vieressä on Kirjasto 10 ja Pasilassa vallan mainio pääkirjasto? Pitääkö meidän aina kilvoitella siitä, kenellä on hienompi tölli ja sitten ihmetellä, kun sisältöön ei ole enää varaa?

  1. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)


Helsingissä kouluverkkoa on karsittu eli tehostettu niin tehokkaasti, että pian menee lapsikin pesuveden mukana. Kun synnymme laitoksissa ja sinne pääosin myös kuolemme, pitääkö myös tulevaisuuden toivojen olla suurten laitosten uhreja? Toimintaa voidaan tehostaa muutenkin kuin suurilla yksiköillä, kuten tilojen monipuolisella käytöllä varsinaisen kouluajan jälkeen, kuten kerhojen ja yhdistysten toimintatiloina, harrastustiloina. Yhdessä paremmin!

  1. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)


Koulushoppailun on nähty kasvattavan alueellisia asumiseroja, mm. asuntojen hintoihin vaikuttaen. Jos vanhemmat haluavat merkittävästi siirtää ilman vahvaa perustetta lapsensa toiseen koulupaikkaan (esim. erityistarpeet lapsella), niin tulisi heidän myös olla valmiit maksamaan siitä korvausta. Toisaalta tiettyjen ryhmien, kuten maahanmuuttajien suuri osuus saattaa vaikuttaa heidän omaan integraatioonsa häiritsevästi. Mitä kirjavampi joukko, sitä suvaitsevammaksi oppiva. Yhdessä paremmin!

  1. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)


Sukupuolineutraali kasvatus on eri asia kuin tasa-arvoinen (tasapuolinen) kasvatus. Jos tyttö on pieni, hento ja arka, ja poika on aivan päinvastainen tai päinvastoin, niin ei ole kummankaan edun mukaista laittaa heitä pelaamaan kontaktilajia keskenään. Minut valittiin aina viimeiseksi joukkueisiin, ja silti lienen ainoa joukostamme, joka on vuorikiipeillyt. Koulun tulee tukea yksilöä, ehkä hän saisi itse valita, jos tämä saataisiin onnistumaan?

  1. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)


Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi meidän tulee integroida maahanmuuttajat osaksi DEMOKRAATTISTA yhteiskuntaamme. Tämä vaikeutuu suuresti, jos koululuokka on täynnä maahanmuuttajalapsia. Jos heidän kielitaitonsa ovat kovin vajavaiset, niin tuleeko opetuksesta mitään, jos valtaosa oppilaista ei ymmärrä mitään opetuksesta suomeksi? Ryhmä sietää paremmin vähäisen kuin suuren määrän suomea huonosti taitavia oppilaita. Vähäisemmälle määrälle järjestynee myös helpommin tukiopetusta. Yhdessä paremmin!

  1. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)


Osa yhteiskunnassamme hyötyy merkittävästi etuuksista, ja osa jää silti vaille. Tukijärjestelmää tulee muuttaa joustavammaksi, tapauskohtaista harkintaa lisäten. Yhden luukun periaate ja kansalaispalkka ovat hyviä toteutusmalleja. Kuitenkin näkisin, että tärkeää olisi löytää tasapaino etujen ja velvoitteiden välillä. Esimerkiksi jos kunta tukee lasten hoitamista kotona merkittävästi, tulisi korotetun tuen saajalla olla velvoite myös hoitaa soveltuvalla tavalla muidenkin lapsia. Yhdessä paremmin!

  1. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)


Osa yhteiskunnassamme hyötyy merkittävästi etuuksista, ja osa jää silti vaille. Tukijärjestelmää tulee muuttaa joustavammaksi, tapauskohtaista harkintaa lisäten. Yhden luukun periaate ja kansalaispalkka ovat hyviä toteutusmalleja. Kuitenkin näkisin, että tärkeää olisi löytää tasapaino etujen ja velvoitteiden välillä. Esimerkiksi jos kunta tukee lasten hoitamista kotona merkittävästi, tulisi korotetulla edunsaajalla olisi velvoite myös hoitaa osin muidenkin lapsia. Yhdessä paremmin!

  1. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)


Terveyspalvelujen tuottamisessa tärkeää ei ole tuottajan julkinen tai yksityisen luonne sinänsä, vaan miten palvelut toteutetaan. Julkinen ei sinänsä takaa laatua, jota ei välttämättä saada kovalla rahallakaan. Kuitenkin, jos viulut maksetaan julkisista varoista, olisi hassua, että niillä ylläpidettäisiin yksityisen yrityksen voitonjakoa. Toki jos yksityinen pystyy tarjoamaan saman laatutason ja edullisemmalla hinnalla, niin miksipäs ei?

  1. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)


Helsinkiläisten kiinteät maksut ovat varsin edullisia, ja niissä on maksukatto. Pitkäaikaisen hoidon maksut määräytyvät maksukyvyn mukaan. Potilasmaksuissa on kuitenkin sekavuutta, esim. Malmin ja Haartmanin päivystysmaksut riippuvat ajankohdasta, iästä ja asemasta (sotaveteraani). Maksuja tulisi selkeyttää. Toisaalta, pakolaisille ei lähtökohtaisesti suvaita ilmaisia terveyspalveluja – miksi ne pitäisi tarjota veroa maksamattomille kuntalaisille? Luotava joustavat kansalaisvelvollisuudet?

  1. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia. (HS)


Jokaisella kunnalla tulee säilyä itsemääräämisoikeus. Tarvitsemme silti järkevämpää, avoimempaa ja vastuullisempaa maamme yhteisistä asioista päättämistä, toivottavasti maakuntalaki tulee tässä avuksi. Kaupungistuminen tapahtuu maaseudun kustannuksella. Nyt ollaan maahanmuuttajavastaisia, seuraavaksi olemme kuntaanmuuttajavastaisia. Ei asuinpaikan valinta ole aina pelkästään yksilön oma valinta. Mitä voimme tehdä maamme eriarvoistumisen poistamiseksi? Yhdessä paremmin!

  1. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (HS)


Tasa-arvoinen avioliitto-oikeus on jo lailla säädetty eduskunnassa. Demokratia ei merkitse sitä, että kaikkia voisi ja pitäisi miellyttää, mutta lähtökohtaisesti lakien tulee olla samat kaikille. Syrjinnän kiellon lisäksi on olemassa positiivinen syrjintä. Tärkeintä on lapsen etu, ei vanhempien. Nähdäkseni heteroparien adoptio-oikeuden tulee olla (ainakin vielä) vahvempi kuin muiden. Mikäli lapsi jäisi ilman vanhempia, ovat samasukupuolisetkin vanhemmat parempi kuin ei vanhempia lainkaan.

  1. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)


Turvapaikanhakijat tulevat Helsinkiin, halusimme tai emme, vaikka väkisin. Tämä on hallittava. Tilapäisissä vastaanottokeskuksissa pahimmillaan kouluttamattomat vapaaehtoiset yrittävät pärjätä. Ammattimaisella toiminnalla pidetään riskit kurissa, mutta toiminnan (kuluineen) pitää olla avointa. Vapaaehtoisia ja lahjoituksia jne. tulee käyttää apuna valvotusti ja soveltuvin osin. Turvapaikanhakijoiden tulee myös itse tehdä töitä ja askareita, mikä auttaa heitä integroitumaan yhteiskuntaamme.

  1. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia. (HS)


Yhteiskuntamme on täynnä sääntöjä, joista paljon on kirjoittamattomia. Kun opettaja ei saa koskea oppilaaseen tai tämän omaisuuteen, edes ottaakseen pois tämän tunnilla häiritsevää kännykkää, on opettaja täysin voimaton. Kasvavalle lapselle pitää osoittaa selvät rajat, jotta hän oppii mikä on oikein ja mikä on väärin. Ei aikuisetkaan saa käyttäytyä miten haluavat – miksi koulussa tulisi olla löysää ja kuritonta? Mihin rajat asetetaan on toki jossain määrin tapauskohtaista.

  1. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)


Uskonnon varjolla on käyty sotia aikojen alusta, ja nyt erotaan kirkosta veron välttämiseksi ja vähemmistöasioiden vuoksi. Nykyajan nuori on maailmanhalpamatkaaja, isänmaaton globaalin kapitalismin tuote, nettikuplansa vanki. Politiikka on vaikuttamista, arvojohtamista, yhteisiin asioihin puuttumista. Koti, uskonto ja isänmaa ovat käsitteinä muuttuneet ajan saatossa, jopa kärsineet kiihkoilijoiden käytössä kun ihmisten liikkuvuus (elintasonkin perässä) on kasvanut yli ymmärryksen.

  1. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)


Vertaa kysymys 18. Terveyspalvelujen tuottamisessa tärkeää ei ole tuottajan julkinen tai yksityisen luonne sinänsä, vaan miten palvelut toteutetaan. Julkinen ei sinänsä takaa laatua, jota ei välttämättä saada kovalla rahallakaan. Kuitenkin, jos viulut maksetaan julkisista varoista, olisi hassua, että niillä ylläpidettäisiin yksityisen yrityksen voitonjakoa. Toki jos yksityinen pystyy tarjoamaan saman laatutason ja edullisemmalla hinnalla, niin miksipäs ei?

  1. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)


Helsinki ottaa jatkuvasti lisää velkaa, kuten valtio ja muutkin maat. Kaupunki myös myy jatkuvasti omaisuuttaan. Mitä jää jäljelle kun todella paha tilanne tulee? Miksi Helsingissä 5 minuutin julkisen kulkuneuvon odotus on piinaa, kun maaseudulla onnekas pääsee onnikalla kerran tunnissa? Onko pakko olla Raide-Jokeri, Länsimetro, Kruunusillat, Pasilan tornitalot, Keskuskirjasto, Guggenheim? Miksi kaupungissa ei haluta luopua mistään ja maaseudulla on pakko luopua lähes kaikesta? Tasapaino?!

  1. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)


Ikävä kyllä, raha maailmaa pyörittää, ja monille se on ykkösjuttu. Mutta ilman rahaa ei pysy julkinen talouskaan pystyssä tässä kapitalistisessa järjestelmässämme, paitsi velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Jos tuloeroja tasataan väkisin minimiin, kannustaako se ihmisiä tekemään parhaansa? Jos tuloeroja ei tasata lainkaan esim. progressiivisen verotuksen keinoin, yhteiskuntamme tuskin pysyy pystyssä. Jälleen tasapaino on löydettävä.

  1. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)


Helsingin velanotto vain kasvaa. Työn ja korvauksen siitä käsite tulisi määritellä uudelleen. Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta vielä parempi on kansalaisvelvollisuudet kansalaispalkkaa vastaan. Jos koulussa hypätään digiloikkaa, pitää loikkareiden myös oppia, että raha ei kasva puussa. Palkka/palkkio on korvaus jostakin, arvokkaasta panoksesta. Miksi maahanmuuttaja ei saa saada ilmaista rahaa (sosiaalietuuksia), mutta aina töitä pelännyt ja vältellyt kantasuomalainen kyllä? Yhdessä paremmin!

  1. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)


Kun pitää tehdä valinta kaivostoiminnan, kullankaivuun ja luontomatkailun välillä, niin kumpi voittaa? Paljonko Talvivaara-Terraframeen on työnnetty rahaa (2.5 miljardia), ja paljonko se on merkinnyt ”palkkakuluiksi” muutettuina (300 000 euroa per miestyövuosi)? Suomi on niin pieni maa, ettei se pärjää suurvaltojen polkuhintakilpailussa, kun siihen ryhdytään. Monet pienet ja isommatkin valtiot tekevät tiliä turismilla. Miten Suomi elää ekoturismilla tuhottuaan puhtaan luontonsa?

  1. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)


Pitää osata nähdä hanke laajasti. Tarvitaan moniulotteista hyödyt / haitat -harkintaa kerrannaisvaikutuksineen, koko hankkeen elinkaari huomioiden. Tarvitaan usean tahon riippumatonta asiantuntemusta, etupainotteista keskustelua eri sidosryhmien kanssa, jotta ympäristöhaitat voidaan minimoida. Pitää myös voida nähdä, että esim. toimivaa voimalaa ei kannata purkaa pois, jos elinikäisen laitoksen päästöt voidaan pitää kurissa järkevien teknisten parannusten avulla. Huomaa myös vastaus 29.

  1. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)


Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi meidän tulee integroida maahanmuuttajat osaksi DEMOKRAATTISTA yhteiskuntaamme. Tämä vaikeutuu suuresti, jos koululuokka on täynnä maahanmuuttajalapsia. Jos heidän kielitaitonsa ovat kovin vajavaiset, niin tuleeko opetuksesta mitään, jos valtaosa oppilaista ei ymmärrä mitään opetuksesta suomeksi? Ryhmä sietää paremmin vähäisen kuin suuren määrän suomea huonosti taitavia oppilaita. Vähäisemmälle määrälle järjestynee myös helpommin tukiopetusta. Yhdessä paremmin!

  1. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)


Helsinki ottaa jatkuvasti lisää velkaa, kuten valtio ja muutkin maat. Kaupunki myös myy jatkuvasti omaisuuttaan. Mitä jää jäljelle kun todella paha tilanne tulee? Miksi Helsingissä 5 minuutin julkisen kulkuneuvon odotus on piinaa, kun maaseudulla onnekas pääsee onnikalla kerran tunnissa? Onko pakko olla Raide-Jokeri, Länsimetro, Kruunusillat, Pasilan tornitalot, Keskuskirjasto, Guggenheim? Miksi kaupungissa ei haluta luopua mistään ja maaseudulla on pakko luopua lähes kaikesta? Tasapaino?!

  1. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)


Jo nyt paljon vettä kuluttavalle ja kasvihuonekaasupäästöjä tuottavalle lihakarjatuotannolle haetaan voimakkaasti muita vaihtoehtoja. Lastemme olisi hyvä oppia jo koulussa, että lihaa ei jatkossa riitä kaikille ja sille löytyy muita hyviä vaihtoehtoja. Eikö koulun tehtävä ole kasvattaa lapset myös ympäristövastuuntunteviksi kansalaisiksi? Yhdessä paremmin!

  1. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)


Jos henkilö on paennut kotimaastaan henkensä uhalla Migrin hyväksymin perustein suoraan Suomeen, EU –säädösten nojalla Suomi on velvollinen hänet vastaanottamaan, antamaan hänelle pakolaisstatuksen ja jos uhka jatkuu, myöntämään oleskeluluvan. Niin kauan kuin henkilön tilanne on tosiasiallisesti selvittämättä perusterveydenhoitoa ei tulisi antaa, mutta ensiapua kyllä. Jos sitten selviää, että henkilöllä ei ole oikeutta olla Suomessa, tulisi hänet karkottaa maasta ihmisarvoa kunnioittaen.

  1. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)


Terveyspalvelujen tuottamisessa tärkeää ei ole tuottajan julkinen tai yksityisen luonne sinänsä, vaan miten palvelut toteutetaan. Julkinen ei sinänsä takaa laatua, jota ei välttämättä saada kovalla rahallakaan. Kuitenkin, jos viulut maksetaan julkisista varoista, olisi hassua, että niillä ylläpidettäisiin yksityisen yrityksen voitonjakoa. Toki jos yksityinen pystyy tarjoamaan saman laatutason ja edullisemmalla hinnalla, niin miksipäs ei?

  1. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)


Yhteiskuntavakauden vuoksi on tärkeätä päästä eroon eriarvoistumisesta, myös alueellisesta sellaisesta. Tätä kehitystä ei suinkaan paranna se, että julkiset palvelut riippuvat alueen asukkaiden tuloluokasta. Erityisesti jos ja kun progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että hyvätuloiset maksavat suhteessa enemmän kuin vähätuloiset veroja, joista julkiset palvelut rahoitetaan. Parasta kuitenkin olisi, että ei olisi lainkaan ns. rikkaiden ja köyhien asuinalueita. Yhdessä paremmin!

  1. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)


Turvapaikanhakijat tulevat joko luvan kanssa tai ilman vetovoimaiseen pääkaupunkiin. Helsingin pitää kantaa oma osansa siitä vastuusta, johon Suomi on sitoutunut EU:n kanssa tehdyin sopimuksin. Tärkeintä on kotouttaminen, integraatio suomalaiseen DEMOKRAATTISEEN yhteiskuntaan siten, ettei synny Rinkebyn kaltaista holtitonta tilannetta. Kunnan erityisolot jne. tulisi ottaa huomioon pakolaisen sijoittamisessa, niin että myös kunta hyötyisi tilanteesta saaden juuri sitä hyödyttävää työvoimaa.

  1. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)


Helsingissä on jo nyt yli kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin seuraavaksi väkirikkaimmassa kunnassa, Espoossa. Helsinkiä pidetään yleisesti ottaen maamme kulttuurin, hallinnon, politiikan ja liike-elämän keskuksena. Täällä on monen suuryrityksen koti, ja Helsinki on maan suurin työnantaja. Jo nyt kaupunki on oikeastaan liian suuri, koska sen valta-asema osaltaan eriarvoistaa maatamme. Mitä seuraisikaan kuntaliitoksesta?

  1. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)


En itse ymmärrä, että mikä idea oli rakentaa uusi keskuskirjasto, kun vieressä on Kirjasto 10 ja Pasilassa vallan mainio pääkirjasto? Onko se liian kaukana Claes Anderssonille? Pitääkö meidän aina kilvoitella siitä, kenellä on hienompi tölli ja sitten ihmetellä, kun sisältöön ei ole enää varaa? Jos lainausmaksu tulee päälle, lainataanko kirjoja enää kirjastosta? Vai ehkä se ei ole edes tarkoitus?

  1. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)


Helsingissä on jo nyt ylitarjontaa kulttuurin suhteen kun samalla muissa kunnissa on alitarjontaa. Miksi toimijat kilpailevat keskenään kenellä on komeampi pytinki ja hienommat näyttelyt, vaikka resursseja ei riitä kaikille? Miksi kansallismuseon näyttelyiden pitää vaihtua neljästi vuodessa ja seinät on aina maalattava uudestaan? Jos opetuksessa säästetään, eikö myös kulttuurin saralla? Voisiko säästön saada muutoin kuin leikkaamalla, kuten jakamalla resursseja? Yhdessä paremmin!

  1. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)


Osa yhteiskunnassamme hyötyy merkittävästi etuuksista, ja osa jää silti vaille. Tukijärjestelmää tulee muuttaa joustavammaksi, tapauskohtaista harkintaa lisäten. Yhden luukun periaate ja kansalaispalkka ovat hyviä toteutusmalleja. Kuitenkin näkisin, että tärkeää olisi löytää tasapaino etujen ja velvoitteiden välillä. Esimerkiksi jos kunta tukee lasten hoitamista kotona merkittävästi, tulisi korotetun tuen saajalla olla velvoite myös hoitaa soveltuvalla tavalla muidenkin lapsia. Yhdessä paremmin!

  1. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)


Jo nyt Helsingin julkinen liikenne on voimakkaasti tuettua; todelliset kustannukset ovat noin yli kaksi kertaa suuremmat kuin lipputulot. Jos ja kun liput olisivat ilmaisia, kuinka paljon vielä enemmän tyhjinä lähiliikenteen bussit kulkisivat? Olisiko syytä pitää taksat vähintään näillä kohtuullisilla tasoilla, jotta jatkossakin Länsimetro, ja ehkä se Raide-Jokerikin, jota en nyt itse ensi hätään ja velkarahalla tilaisi, kulkisivat?

  1. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)


Nyt valtaosa suurituloisimmista maksaa pääosin pääomatuloveroa, josta ei mene kunnallisveroa. Sote–uudistuksen alkuun valtio maksaa sote-palvelut, mutta jatkossa niiden rahoittamiseksi voi tulla maakuntavero. Jos verotusta muutettaisiin siten, että pääomatulovero sisältäisi kunnallisen ja valtiollisen osuuden, kunnilla saattaisi olla enemmän tuloja käytössään tai sitten ei, jos valtion muu tuki vähenisi. Ainakin nyt sote-kohun käydessä tämä muutos vain sotkisi asioita entisestään, luulenpa.

  1. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)


Jokaisella kunnalla tulee säilyä itsemääräämisoikeus. Tarvitsemme silti järkevämpää, avoimempaa ja vastuullisempaa maamme yhteisistä asioista päättämistä, toivottavasti maakuntalaki tulee tässä avuksi. Kaupungistuminen tapahtuu maaseudun kustannuksella. Nyt ollaan maahanmuuttajavastaisia, seuraavaksi olemme kuntaanmuuttajavastaisia. Ei asuinpaikan valinta ole aina pelkästään yksilön oma valinta. Mitä voimme tehdä maamme eriarvoistumisen poistamiseksi? Yhdessä paremmin!

  1. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)


Yhteiskuntamme on täynnä sääntöjä, joista paljon on kirjoittamattomia. Kun opettaja ei saa koskea oppilaaseen tai tämän omaisuuteen, edes ottaakseen pois tämän tunnilla häiritsevää kännykkää, on opettaja täysin voimaton. Kasvavalle lapselle pitää osoittaa selvät rajat, jotta hän oppii mikä on oikein ja mikä on väärin. Ei aikuisetkaan saa käyttäytyä miten haluavat – miksi koulussa tulisi olla löysää ja kuritonta? Mihin rajat asetetaan on toki jossain määrin tapauskohtaista.

  1. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)


Koululaitos on kovassa ristitulessa. Halutaan tarjota paljon valinnaisuutta ja yksilöllisyyttä, mutta luokkakoot kasvavat säästöjen ja tehokkuuden paineessa. Yksityiskoulut ja koulushoppaaminen yleistyvät. On unohdettu, että peruskoulun tarkoitus on lopulta kasvattaa lapsia kunnollisiksi yhteiskunnan jäseneksi, johon liittyvät hyvät tavat ja käytös, kulttuuri ja yleiset pelisäännöt. Elämässä kaikki joutuvat olemaan ja tulemaan toisten kanssa toimeen, enemmän tai vähemmän. Yhdessä paremmin!

  1. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)


Vuonna 2012 noin kolmannes kansastamme uskoi hyvä veli / sisko –järjestelmän olevan yleisin korruption muoto Suomessa. Itse yrittäjänä useissa julkisissa hankintakilpailuissa mukana olleena en ole saanut siitä suoraa näyttöä. Usein päätökset ovat sellaiset, että tilaaja pääse mahdollisimman helpolla, mutta ei välttämättä suinkaan kustannustehokkaasti. Kuitenkin osaamista, valvontaa ja yhteistyötä tulisi hankinnoissa parantaa, tasapuolisuutta ja avoimuutta korostaen. Yhdessä paremmin!

  1. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Positiivisella syrjinnällä halutaan parantaa vähemmistöjen etuja tietyissä tilantessa. Sukupuolikiintiöt ovat huono asia, jos julkiseen virkaan asetetaan epäpätevämpi henkilö vain sukupuolen perusteella. Tästä on huonoja esimerkkejä. Tarkoitushan on hoitaa yhteisiä asioita, joissa sukupuolella sinänsä ei tule olla merkitystä, ellei kysymys ole nimenomaan tehtävästä, jossa valtaosa kohderyhmästä on nimenomaan tiettyä sukupuolta. Hassua on puhua vakiintuneesti virkamiehestä eikä virkahenkilöstä.

  1. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)


Kun minulta vietiin kaikki rahat reissussa, jouduin lopulta kerjäämään. Teinkö väärin? Ei-hyökkäävä kerjääminen ei ole villakoiran ydin. Kerjäämisen kieltäminen lailla ei poista köyhyyttä, mutta ehkä lisää sitä. Jos kerjäämisen takana on rikollisuutta, ei lailla kieltäminen auta lainkaan asiaa: rikollinenhan se juuri lakia rikkoo. Voidaan kyllä ajatella, että kerjääminen kielletään kaupungin järjestyssäännöissä tietyillä alueilla. Yksityinen taas päättää itse mitä hänen alueellaan saa tehdä.

  1. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)


Monikulttuurisuudessa (?) on hyviä ja huonoja puolia. Isoisäni tuli Saksasta työn perässä Suomeen 1923. Hän sorvasi tykinammuksia sodan aikana, ja vasta 24 vuoden jälkeen suku kohtasi jälleen. Myös hänen nimensä vuoksi minua on ikäni kiusattu. Maailmaa kiertäneenä olen nähnyt millainen pikkukylä Suomi on. Jos haluamme pärjätä globaalissa kilpailussa, robottien ja ilmastonmuutoksen keskellä, meillä on paljon suurempia huolenaiheita kuin maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus. Yhdessä paremmin!

  1. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)


Miksi kituvan ja parantumattoman eläimen lopettamatta jättäminen on eläinrääkkäystä, mutta vastaavassa tilanteessa ihminen on pidettävä hengissä vaikka väkisin? Onko vain ihmisen elämä pyhää? Jos täysin toimensa ymmärtävä ihminen on useamman riippumattoman lääkärin mielestä peruuttamattomasti sairas, parantumaton ja kovissa tuskissa, keitä me olemme kieltämään hänen oikeuttaan kuolla? Syntymä ei ole itsensä oikeus. Miksi kuolema, lopullinen tarkoituksemme, ei olisi oma oikeutemme?

  1. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)


Näkemykset elintavoista, ruoka- ja nautintoaineiden käytöstä ja vaikutuksista muuttuvat tiedon ja ymmärryksen karttuessa. Tupakkaa ei pidetty vaarallisena, Coca-Colassa oli kokaiinia, monet lääkkeet olivat pelkkiä huumeita. Jos nykypäivän kansalainen käyttää tahallaan ja välinpitämättömyydestään väärin esimerkiksi alkoholia, tietäen toimensa vaarallisuuden niin itselleen kuin muille, tulisi hänen osallistua hoitonsa kustannuksiin.

  1. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (IS)


Tasa-arvoinen avioliitto-oikeus on jo lailla säädetty eduskunnassa. Demokratia ei merkitse sitä, että kaikkia voisi ja pitäisi miellyttää, mutta lähtökohtaisesti lakien tulee olla samat kaikille. Syrjinnän kiellon lisäksi on olemassa positiivinen syrjintä. Tärkeintä on lapsen etu, ei vanhempien. Nähdäkseni heteroparien adoptio-oikeuden tulee olla (ainakin vielä) vahvempi kuin muiden. Mikäli lapsi jäisi ilman vanhempia, ovat samasukupuolisetkin vanhemmat parempi kuin ei vanhempia lainkaan.

  1. Suomalaisten auttaminen pitäisi olla etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)


Kumpi tarvitsee enemmän ja kipeämmän apuamme: tahallaan, tietoisesti ja omaa välinpitämättömyyttään itselleen päihderiippuvuuden aiheuttanut, katkaisuhoitoon haluamaton (kanta)suomalainen vai Syyristä sotaa paennut orpolapsi? Ihminen on lopulta aina yksilö, jonka tilanne edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Parempi olisi, jos voisimme vain toimia. Yhdessä paremmin!

  1. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)


Tuloerojen kasvu kasvattaa suomalaista perusluonnetta: kateutta. Kun sitä on tarpeeksi, ja muutenkin menee huonosti, yhteiskuntarauha järkkyy. Toisaalta köyhimmät ovat netto(etujen)saajia ja rikkaammat (palkansaajat) nettomaksajia. Kysymys on oravanpyörästä, joka tuntuu vain kiihtyvän kapitalistisessa markkinataloudessa. Sosialismi taas ei ole kestänyt, ja korruptio on (siinäkin) suurta. Kun tuloerot muuttuvat hyvin jyrkiksi ei radikalisoitumiselta voitane välttyä.