Vaalitulos

Mietintöjä vaalitaistelustani

Ensiksi haluan kiittää lämpimästi teitä kaikkia (42+1), jotka annoitte minulle äänenne Helsingin kuntavaaleissa 2017! 🙂

Valitettavasti teitä ei ollut tarpeeksi – olisi tarvittu lähes 11 kertaa enemmän läpipääsyyni. :-/

Vaalitulokseni Helsingin kuntavaaleissa 2017

Äänimääräni vaali.fi sivustolla ovat, no, sangen surullista katsottavaa (%-osuus):

Ehdokas                                         Ennakkoäänet                          Vaalipäivän äänet                      Äänet yhteensä

831 Riederer, Klaus (PS)            10   (0,0 %)                                        33   (0,0 %)                                        43   (0,0 %)

Sain siis yhteensä 43 ääntä Helsingin kunnallisvaaleissa perussuomalaisten riveissä. Pia Kopra tuli viimeisenä perussuomalaisena valituksi 442 äänellä. Jäin tästä alle kymmenesosaan.

Minulle tärkeintä ei ollut tulla valituksi, vaan saada tietoa siitä, että miten pitkälle kovalla työllä(ni) pääsisin. Minä olen jo kymmeniä vuosia etsinyt mittaria, joka olisi jokin muu kuin euromääräinen (raha), ja silti kertoisi objektiivisella tavalla onnistumisestani. Saatu äänimäärä vaaleissa ensikertaisena (ja suhteessa muihin), olisi siis erittäin hyvä sellainen, ja täyttäisi hyvin pedantin tutkijanluonteeni kriteerit.

Linnunradan käsikirja ilmoittaa vastauksen elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen olevan 42, siis luvun 42. Äänimääräni oli 42 +1, jossa on mukana itse itselleni antama ääneni. ,)

Onko tämä sattumaa, vai kohtaloa? 😉

Nyt kun olen sulatellut karvasta kalkkia vuorokauden, on aika tehdä tarkempaa analyysiä tästäkin hankkeestani.

Hankkeen aikataulu ja päätehtävät

Ensi kerran minua lähestyttiin perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi 31. 1. 2017. Loviisan Saara Lång lähestyi minua, luullen minun asuvan paikkakunnalla sijaitsevan yritykseni KAR Oy toimitilojen vuoksi. En täysin kieltäytynyt, ja hän vinkkasi Helsinkiin, ja sain kutsun Helsingin puheenjohtaja Markku Saarikankaalta 2. 2. 2017.

Ehdokashaastatteluni oli 6. 2. 2017, josta lähtien en ole tehnyt filmimyyntien ohessa juuri muuta kuin kuntavaalikampanjointia. Tämä on käsittänyt kahden verkkosivun pystyttämisen (perussuomalaisten sivuosion ja omani osoitteessa yhdessaparemmin.kar.fi) ja päivittämisen, Facebook – ja Twitter – tilin perustamisen ja päivittämisen, vaaliteemojeni ja –arvojeni miettimisen, valo- ja videokuvaamisen, käyntikorttien ja esitteiden taittamisen, painamisen, taittamisen ja leikkaamisen sekä banderollin, kaksipuolisen roll-upin ja kylttien suunnittelun, valmistamisen ja rakentamisen, vaalikoulutukseen osallistumisen, vaaliesitteiden jakamisen turuilla ja toreilla. Siis käytännössä ihan kaiken, mutta nukkumiseen silti varasin 7 – 9 tuntia vuorokaudessa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. (Minulle lähihetken tärkein asia maailmassa on riittävät yöunet, ja alinomaisen heräämisen vuoksi vietän enemmän aikaa vuoteessa kuin hyvällä hyötysuhteella tarvitsisi.)

Sen jälkeen kun vaalinumerot saatiin, tein äkkiä vaaliesitteeni kahdessa painoerässä (noin 1200 + 2500 esitettä) yritykseni KAR Oy toimitiloissa Xerox DC700 –digipainokoneella. Sitten käynnistin sitten täysimittaisin vaalikampanjoinnin, jossa päivä alkoi myöhemmin, mutta jatkui pidempään. Pääsääntöisesti olin ulkona jakamassa vaaliesitteitäni iltapäivästä, noin kello kahdesta ilta yhdeksään, ja aamupäivän päivitin blogiani.

Nyt kirjoittaessani tätä 11. 4. 2017 olen siis tehnyt tätä (vaali)hankettani noin yhdeksän viikkoa, käytännössä ilman ensimmäistäkään vapaapäivää. Hmmm. onkohan samanlaista olla raskaana noin yhdeksän kuukautta? :-/

Millä on merkitystä (kunta)vaaleissa menestymisen kannalta?

Mutun varassa lausun seuraavaa, älköön kukaan alla olevasta suuttuko, jos en nyt ihan tiedettä tässä olekaan tekemässä enkä ihan 100 % oikeassa olisikaan, toivottavasti edes oikean suuntaista tässä lausun. (Huom. kun on tarpeeksi dataa, mitä hyvänsä voi osoittaa tilastoilla – vanha sananlasku).

  1. Onko ehdokkaan sukupuolella merkitystä? Kyllä – näyttäisi olevan niin, että mies äänestää mieluummin miestä kuin nainen naista. Muistanko väärin, että Hesarissa olisi kirjoitettu, että 1/3 Helsingin valtuutetuista on miehiä.
  2. Onko ehdokkaan ihonvärillä merkitystä? Tämä taitaa olla vähän kuuma peruna, enkä tiedä uskallanko siihen tarttua ovin voimakkaasti. On kuitenkin huomattava, että Helsingissä on valittu useampi maahanmuuttajataustainen ehdokas, ja heidän lukumääränsä näyttäisi olevan aika lailla linjassa populaatioon nähden.
  3. Onko merkitystä ehdokkaan koulutustaustalla? Sanoisinpa, että koulutuksella on vähemmän merkitystä. Moni pitkälle koulutettu ei menestynyt kun taas opiskelija paljon paremmin. Minä sain niin positiivista palautetta koulutuksestani kuin negatiivistakin. ”Miten noin fiksu ja koulutettu mies on voinut mennä persujen kelkkaan?” oli eräs useimmista saamistani palautteista eikä moni tämän antaneet halunneet lainkaan kuulla omia ajatuksiani, siis mitä minä esitin vaaliteemoissani. Ennakkoluulot puoluetta kohtaan ovat hyvin tiukassa, ja yleensä perussuomalaisia vastaan.
  4. Onko ehdokkaan iällä (itsessään) merkitystä? Vertaa edelle koulutukseen. Hesarissa tänään kerrottiin Espoon nuorimmista valitusta, 20-vuotiaasta Anna Rukosta, joka on kuitenkin kohtuullisen tunnettu henkilö entisenä syöpäsairaana ja Lastensairaalan tukijana. On kuitenkin huomattava, että valtuutetuiksi valittujen keski-ikä nousi noin 55 vuoteen median mukaan. Iällä on suuri välillinen merkitys.
  5. Onko ehdokkaan ammatilla merkitys? Sanoinsinpa, että tilanne on jokseenkin sama kuin koulutuksella.
  6. Onko merkitystä ehdokkaan puolueella? Aivan varmasti suuri merkitys. Perussuomalaiset kärsivät vaalitappion, vihreät vaalivoiton ja kokoomus vei eniten paikkoja Helsingin valtuustossa suurimman ääniharavan Jan Vapaavuoren siivittelemänä.
  7. Onko ehdokkaan asuinkunnalla merkitystä? Tähän vastaus on selkeä ja yksiselitteinen: on suuri merkitys. Helsinkiin, suurimmassa kunnassa tarvitaan absoluuttisesti enemmän ääniä kuin muualla.
  8. Onko ehdokkaan asuinpaikalla (kaupunginosalla) merkitystä? Tähän vastaus onkin vähän vaikeampi. Tilastot muun muassa tämän päivän Hesarissa ilmaisevat selvästi, että esimerkiksi Helsingin eri kaupunginosissa näkyy selvä trendi, miten tiettyjä puolueita äänestetään tietyillä asuinalueilla. Ihmisten varallisuus vaikuttaa usein hänen asuinalueeseensa, ja sekä asuinalue että varallisuus vaikuttavat äänestyskäyttäymiseen. Äänestetäänkö paikallista asukasta? Sanoisinpa, että kyllä, mikäli myös puolue osuu kohdalleen.
  9. Onko merkitystä vaalien aikaisilla olosuhteilla? Aivan varmasti. Moni äänesti kokoomusta, jotta Jan Vapaavuori tulisi pormestariksi vihreiden Anni Sinnemäen sijaan. Minusta pormestarista olisi pitänyt äänestää samalla kuntavaaleissa, jotta pormestarin valinta ei olisi vaikuttanut Helsingin kuntavaaleissa. Kaikki hallituspuolueet kärsivät enemmän tai vähemmän tappiota edellisiin kunnallisvaaleihin; oppositiosta on helpompi ponnistaa kansan suosioon, varsinkin kun lama painaa ja joudutaan tekemään leikkauksia. Perussuomalaisia haukutaan maahanmuuttokriittisyydestä, ja samaan aikaan toiset haukkuvat persuja siitä, että he ovat sallineet maahanmuuttotulvan Suomeen. Olisiko ollut parempi erota maan hallituksesta – on sinänsä hassu kysymys kuntavaaleissa.
  10. Onko ehdokkaan aiemmalla valtuustokokemuksella merkitystä? Ehdottomasti on. Yli puolet aiemmin valtuustossa istuneissa valittiin uudelleen.
  11. Onko ehdokkaan aiemmalla poliittisella kokemuksella merkitystä? Ehdottomasti on. Minulta kysyttiin monesti, että olenko ensi kertaa mukana kunnallisvaaleissa. Nopea tarkastelu Helsingin perussuomalaisten ehdokkaista antaa selvästi sen kuvan, että jo aiemmin kunnallisvaaleissa mukana olleet, vaikka eivät olisikaan silloin tulleet valituiksi, pärjäsivät nyt pääsääntöisesti paremmin kuin ensikertalaiset.
  12. Onko ehdokkaan aiemmalla yleisellä tunnettavuudella merkitystä? Valitettavasti tämä näyttää olevan suurin yksittäinen syy, minkä mukaan henkilö valitaan (puolueen sisältä). Henkilö voi olla nuori tai vanha, nainen tai mies, tumma tai valkoinen, kunhan hän on julkkis, niin hänellä on paremmat mahdollisuudet menestyä vaaleissa (missä hyvänsä vaaleissa!) kuin vähemmän tunnettu henkilö. Minä sain rankkaa veret seisauttavaa palautetta Kulosaaren metroasemalla eräältä rouvalta: ”Katsantahorisonttini on pidempi kuin yksi päivä, en minä kadulla tapaamaani äänestä!”. Hyvä etten lyönyt hanskoja naulaan sen kuullessani, koska lausahdus tuntui jostain syystä niin vakuuttavalta, siitä huolimatta, että olin jo samassa paikassa jakanut useita kymmeniä vaaliesitteitäni.
  13. Kumpi on tärkeämpi, puolue vai ehdokas? Hesari kirjoitti ennen varsinaista äänestyspäivää (9. 4. 2017), että 2/3 äänestää henkilöä. Kaiken sattuneen ja tilastojen valossa pidän tätä väitettä kovin epäuskottavana. Tämän voisi tarkistaa nähdäkseni esimerkiksi sillä tavoin, että jos moni entinen kokoomuslainen tai vihreä, olisi nyt kuluneissa vaaleissa vaihtanut perussuomalaisiin ja saanut yhä saman verran ääniä Helsingissä, niin henkilöä olisi äänestetty pääsääntöisesti. Ongelma vain on se, että emme pääse eroon tunnettavuuden vaikutuksesta – vaalit ovat kerran neljässä vuodessa, ja tämä testi menee osittain siitä kuralle, että henkilö tunnettavuus ja poliittinen kokemus ovat kasvaneet ja olosuhteet ovat muuttuneet näinä vaalien välisenä aikana.
  14. Onko ehdokkaan kampanjoinnilla vaalien alla merkitystä? Valitettavasti tämä näyttää olevan erittäin suuresti sidoksissa aikaisempaan poliittiseen kokemukseen ja tunnettavuuteen. Kampanjoinnilla itsellään ei näytä olevan juuri mitään merkitystä, jos edellä mainitut edellytykset puuttuvat. Jaon lähemmäksi 1000 esitettä Marjaniemessä omakotitaloihin, ja olen asunut alueella 10 + 2 vuotta ja vanhempani vielä kauemmin, ja kannan heidän nimeään. Tunnen alueen naapureita, he tuntevat minut ja onpa siellä muutama koulukaverikin vielä. Asensin 1,5 x 9 m2 kokoisen banderollin ja yhden pienemmän talomme aitaan, kun vaalinumerot saatiin. Aidassa oli sittemmin myös kolme ”Ota esite” –koteloa, josta esitteet eksyivät muun muassa viereiseen likakaivoon. Sain Marjaniemestä kaksi (ei-perheeni) ääntä. Eräs perussuomalainen nainen jakoi 17000 esitettä. Hän sai 44 ääntä, siis yhden enemmän kuin kuin allekirjoittanut.
  15. En ole vielä analysoinut äänestyspaikkakohtaisesti äänimäärääni. Helsingissä niitä oli 166 kappaletta, ja sain 43 ääntä, niin että monesta paikasta en saanut yhtään ääntä. Kiinnostavaa on nähdä, että kuinka paljon saatuja ääniä sattuisi niille alueille, joissa olen käynyt kampanjoimassa. Näyttäisi kovasti siltä, että saamani äänimäärä kattaa muutamat kaverini, jotka ovat minua äänestäneet sekä ne ventovieraat ihmiset, joiden kanssa olen kentällä keskustellut vähän kauemmin, ja jotka ovat sitten vakuuttuneet ajatuksistani. Heitä voisi olla tuo noin 30 kappaletta.

Kampanjabudjetin merkitys

Daniel Sazonov, 24-vuotias opiskelija ja poliittinen aktiivi pääsi läpi kokoomuksessa 945 äänellä. Hän ilmoitti ennakkoon vaalibudjetikseen 17450 euroa, josta omia varoja 2000 euroa.

Tämä siis siitä huolimatta, että hän on Wikipedian mukaan Helsingin kaupungin opetuslautakunnan jäsen, Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja, Kansallisen Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen, ja toiminut aiemmin Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajana vuonna 2013 sekä Suomen Partiolaisten hallituksessa tammikuusta 2015 alkaen, sekä kokoomuksen ehdokas vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä saaden 1455 ääntä (ei valittu).

Eveliina Heinäluoma (SDP) laittoi 2000 euroa omia ja 6500 euroa muiden rahoja, ja pääsi nyt Helsingin kunnallisvaltuustoon 5. sijalle 1230 äänellä.

Toni Ahva (PS) laittoi 3380 euroa omia rahoja saaden 249 ääntä.

Tiina Ahva (PS) laittoi 1000 euroa omia rahoja saaden 184 ääntä. Eräässä koulutustilaisuudessamme hän kertoi bloganneensa ahkerasti ja saaden eräälle jutulleen jopa 12000 lukijaa. Ei auttanut bloggaaminen, aktiivinen politiikassa mukana olo eikä hyvin tunnusmerkillinen pukeutuminen (hattu jne.) sekä muu monessa esillä olo: ei mennyt läpi.

Katju Aron (feministinen puolue, 1542 ääntä) kampanja maksoi 800 euroa, ja hän sai siihen puolueen tukea 500 euroa ja 600 euroa yksityishenkilöiltä. Hän pääsi ainoana puolueessaan läpi ja teki vielä voittoa 300 euroa? 😉

Arvioin aiemmin, että yksi ääni maksaisi mahdollisesti luokkaa 50 euroa. Tämän mukaan Pia Kopran 442 ääntä olisi maksanut 50 * 442 = 22100 euroa. No, Pia Kopra ilmoitti ennakkoon maksaneen itse kaikki 3380 euroa, ja läpi meni! ;-/ Minkä jätin kertomatta? Hän ollut mukana aktiivisesti politiikassa vuodesta 2011 lähtien.

Näistä muutamista esimerkeistä näkee, että kampanjabudjetin suuruus ei ainakaan selvästi korreloi vaalimenestyksen kanssa.

Tarvitaanko kampanjointia lainkaan? Seppo Flink (PS) oli ainoa kaikista Helsingin kuntavaaliehdokkaista, jolla ei ollut edes kuvaa itsestään (suurissa vaalimainostauluissa eikä ilmeisesti muuallakaan). Hän sai 38 ääntä, vaikka hänestä ei ole oikeastaan mitään tietoja edes perussuomalaisten verkkosivuilla. Minulla oli muutamissa paikoissa muutaman päivän oma iso kyltti vaalimainostauluissa ja paljon muutakin. Sain 43 ääntä.

Äänten alueellinen jakautuminen

Tätä kirjoittaessani (12. 4. 2017 10:41) lopullinen laskenta ei ole vielä valmis. Äänestyspaikkoja on Helsingissä 166 ja ajattelin säästää itseäni enkä ala koodata tähän skriptiä, joka kävisi kaikki paikat läpi ja piirtäisi diagrammit, histogrammit ja kartat äänestysaktiviisuudesta absoluuttisesti ja suhteessa kampanjointiini. Tähän menisi useampi päivä.

Sen sijaan, katselin tässä sukkelaan tuloksia, keskittyen sellaisiin paikkoihin, jossa olen itse käynyt kampanjoimassa. Seuraavalta näyttävät tulokset nyt.

Äänestyspaikka    Ennakkoäänet   Äänestyspäivän äänet

Kamppi                                           0                           1
Ullanlinna         C                          0                           1
Ullanlinna         B                          0                           1
Lauttasaari       B                          1                           2
Lauttasaari       C                          0                           2
Lauttasaari       F                           1                           0
Pakila                                              0                           1
Kulosaari                                        0                           1
Vuosaari           A                          0                           1
Vuosaari           D                          0                           1
Vuosaari           E                           0                           2
Vuosaari           G                          0                           4
Marjaniemi                                   1                           3
Itäkeskus                                       0                           1
Mellunkylä                                    0                           1
Vesala                B                          1                           0
Roihuvuori       B                          0                           3

Yhteensä 31 ääntä, eli 12 ääntä on jossain muualla.

Jaahas, otetaas homma uusiksi. Hesari onkin kerännyt kaikkien ehdokkaiden äänet, ja sieltä löytyy myös allekirjoittaneen, tosin ilman jakoa ennakkoääniin ja äänestyspäivän ääniin. Listaanpa tässä Hesarin ilmoittamat tulokset, kiitos Hesarille siitä.

Kannatus äänestysalueittain

Äänestyspaikka Osuus Ääniä
1 Ala-Malmi A 0.0% 0
2 Ala-Malmi B 0.1% 2
3 Alppila A 0.1% 1
4 Alppila B 0.0% 0
5 Alppila C 0.0% 0
6 Alppila D 0.0% 1
7 Eira 0.0% 0
8 Etelä-Haaga A 0.0% 0
9 Etelä-Haaga B 0.1% 1
10 Etelä-Haaga C 0.0% 0
11 Etu-Töölö A 0.0% 0
12 Etu-Töölö B 0.0% 0
13 Etu-Töölö C 0.0% 1
14 Etu-Töölö D 0.0% 0
15 Haaga 0.0% 0
16 Heikinlaakso 0.0% 0
17 Hermanni A 0.0% 0
18 Hermanni B 0.0% 0
19 Herttoniemenranta A 0.0% 0
20 Herttoniemenranta B 0.0% 0
21 Herttoniemi A 0.0% 0
22 Herttoniemi B 0.0% 0
23 Hietalahti 0.0% 0
24 Itä-Pakila 0.0% 0
25 Itä-Pasila 0.0% 0
26 Itäkeskus 0.1% 1
27 Jakomäki A 0.0% 0
28 Jakomäki B 0.0% 0
29 Jollas 0.0% 0
30 Jätkäsaari A 0.0% 0
31 Jätkäsaari B 0.1% 1
32 Kaartinkaupunki 0.0% 0
33 Kalasatama 0.0% 0
34 Kallio A 0.0% 0
35 Kallio B 0.0% 0
36 Kallio C 0.0% 0
37 Kallio D 0.0% 0
38 Kamppi 0.0% 1
39 Kannelmäki A 0.0% 0
40 Kannelmäki B 0.0% 0
41 Kannelmäki C 0.0% 0
42 Kannelmäki D 0.0% 0
43 Katajanokka 0.0% 0
44 Kivikko 0.0% 0
45 Konala A 0.0% 0
46 Konala B 0.0% 0
47 Kontula A 0.0% 0
48 Kontula B 0.0% 0
49 Kontula C 0.0% 0
50 Koskela 0.0% 0
51 Kruununhaka A 0.0% 0
52 Kruununhaka B 0.0% 0
53 Kruunuvuorenranta 0.0% 0
54 Kulosaari 0.0% 1
55 Kumpula 0.0% 0
56 Kurkimäki 0.0% 0
57 Käpylä A 0.0% 0
58 Käpylä B 0.0% 0
59 Laajasalo A 0.0% 0
60 Laajasalo B 0.0% 0
61 Lapinlahti 0.0% 0
62 Lassila A 0.0% 0
63 Lassila B 0.0% 0
64 Lauttasaari A 0.0% 0
65 Lauttasaari B 0.1% 3
66 Lauttasaari C 0.1% 2
67 Lauttasaari D 0.0% 0
68 Lauttasaari E 0.0% 0
69 Lauttasaari F 0.1% 1
70 Linjat 0.0% 0
71 Länsi-Pakila 0.0% 0
72 Malminkartano A 0.0% 0
73 Malminkartano B 0.0% 0
74 Marjaniemi 0.3% 4
75 Maunula A 0.0% 0
76 Maunula B 0.0% 0
77 Maununneva A 0.0% 0
78 Maununneva B 0.0% 0
79 Meilahti A 0.0% 0
80 Meilahti B 0.0% 0
81 Mellunkylä 0.1% 1
82 Mellunmäki A 0.0% 0
83 Mellunmäki B 0.0% 0
84 Merihaka 0.0% 0
85 Munkkiniemi A 0.0% 0
86 Munkkiniemi B 0.0% 0
87 Munkkiniemi C 0.0% 0
88 Munkkivuori A 0.0% 0
89 Munkkivuori B 0.0% 0
90 Myllypuro A 0.0% 0
91 Myllypuro B 0.0% 0
92 Myllypuro C 0.0% 0
93 Oulunkylä A 0.0% 0
94 Oulunkylä B 0.0% 0
95 Oulunkylä C 0.0% 0
96 Pakila 0.0% 1
97 Paloheinä 0.0% 0
98 Pasila A 0.0% 0
99 Pasila B 0.0% 0
100 Pihlajamäki A 0.0% 0
101 Pihlajamäki B 0.1% 1
102 Pihlajisto 0.0% 0
103 Pikku Huopalahti 0.0% 0
104 Pitäjänmäki A 0.0% 0
105 Pitäjänmäki B 0.1% 1
106 Pitäjänmäki C 0.0% 0
107 Pohjois-Haaga A 0.0% 0
108 Pohjois-Haaga B 0.0% 0
109 Puistola 0.0% 0
110 Pukinmäki A 0.0% 0
111 Pukinmäki B 0.0% 0
112 Punavuori A 0.0% 0
113 Punavuori B 0.0% 0
114 Puotila 0.1% 1
115 Puotinharju 0.0% 0
116 Roihuvuori A 0.0% 0
117 Roihuvuori B 0.1% 3
118 Ruoholahti 0.0% 0
119 Ruskeasuo 0.0% 0
120 Santahamina 0.0% 0
121 Siltamäki 0.0% 0
122 Siltasaari 0.0% 0
123 Suomenlinna 0.0% 0
124 Suutarila 0.0% 0
125 Sörnäinen 0.0% 0
126 Taka-Töölö A 0.0% 0
127 Taka-Töölö B 0.0% 0
128 Taka-Töölö C 0.0% 0
129 Taka-Töölö D 0.0% 0
130 Tammisalo 0.0% 0
131 Tapanila A 0.0% 0
132 Tapanila B 0.0% 0
133 Tapaninkylä 0.0% 0
134 Tapaninvainio 0.0% 0
135 Tapulikaupunki A 0.1% 1
136 Tapulikaupunki B 0.0% 0
137 Torpparinmäki 0.0% 0
138 Toukola A 0.0% 0
139 Toukola B 0.0% 0
140 Töyrynummi 0.0% 0
141 Ullanlinna A 0.0% 0
142 Ullanlinna B 0.1% 1
143 Ullanlinna C 0.1% 1
144 Vallila A 0.0% 0
145 Vallila B 0.0% 0
146 Vartioharju A 0.0% 0
147 Vartioharju B 0.0% 0
148 Veräjämäki 0.0% 1
149 Vesala A 0.0% 0
150 Vesala B 0.1% 1
151 Viikki A 0.0% 0
152 Viikki B 0.0% 0
153 Viikki C 0.0% 0
154 Vuosaari A 0.1% 1
155 Vuosaari B 0.0% 0
156 Vuosaari C 0.0% 0
157 Vuosaari D 0.0% 1
158 Vuosaari E 0.1% 2
159 Vuosaari F 0.0% 0
160 Vuosaari G 0.2% 4
161 Vuosaari H 0.0% 0
162 Yliskylä 0.0% 0
163 Ylä-Malmi A 0.0% 0
164 Ylä-Malmi B 0.2% 2
165 Ä-alue 090A 0.0% 0
166 Östersundom 0.0% 0

Excelillä saan summaksi 43, joten tässä ovat siis kaikki saamani äänet listattuna. Lopullinen laskenta on siis valmis.

Oleellista tässä on ainakin seuraavat seikat, nähdäkseni.

1) Kalliosta, Linjoilta ja Sörnäisestä sain 0 ääntä. Alueet perussuomalaisten ominta aluetta ennakolta kysymäni tietolähteeni mukaan. Oliko näin? No, eipä ollut, perussuomalaiset saaneet 3 – 5 % ääneistä, vihreät 30 – 37 % ja vasemmisto noin 20 – 21 %, vertaa esimerkiksi Kallio C:n tilastot. Jaon kaksi päivää vaaliesitteitäni alueilla, kävin keskusteluja ja sain suhteellisesti aika lailla tukea sille, että olin perussuomalainen (myös toki vastustusta). Minulla ei ole mitään siteitä alueille enkä ole siellä yleisesti tunnettu. Vaikka minua luvattiin äänestää, en saanut yhtään ääntä alueelta. Voi olla, että lupauksen antaja ei ollut alueen asukas. Tai voi olla, että hän ei äänestänytkään minua. Lupauksista viis, oleellista oli, että alue ei ollut persualuetta ja tuntemattomattomuuteni vuoksi työ ei tuottanut alueella yhtään ääntä.

Tämä tarkoittaa parhaimmillaan luokkaa yksi ääni tunnissa, ja huonoimmillaan nolla ääntä tunnissa. Vaalinumeroiden saamisesta äänestyspäivään oli aikaa noin yksi kuukausi. Tekemällä 8 tuntia päivässä = 30 * 8 = 240 ääntä. Tämä oli vähän yli puolet tarvittavasta äänimäärästä (Pia Kopra, PS, 442 ääntä, alhaisin määrä millä mentiin läpi valtuustoon Helsingissä).

2) Herttoniemestä sain 0 ääntä. Perussuomalaisilla 6,8 % ja B-alueella 9,6 % äänistä. Minulla ei siteitä alueelle, mutta keskusteluja kävin tuollakin. Vertaa kohta 1) edellä.

3) Lauttasaaressa asuin ennen yli 20 vuotta ja tein töitä monelle asiakkaalle, joista yhden tapasin jakaessani illalla uudella ostarilla esitteitä. Kävin keskusteluja ihmisten kanssa. Suuri valtaosa vastasi hyvän illan tervehdykseeni (mitä tämä kertoo, onko sillä merkitystä vaaleissa?). Lauttasaaressa perussuomalaiset saivat 3,2 – 5,0 % äänistä, katso esimerkiksi alue D 3,3 %. Lauttasaaressa asuu useampi perussuomalainen ehdokas, mutta yksikään heistä ei päässyt läpi tällä kertaa (Helsingin Sanomat 12. 4. 2017  sivu A 17). Muun muassa 76-vuotias Seppo Kanerva on lauttasaarelainen, kirjoittanut aktiivisesti aluelehteen, mutta ei tullut uudelleenvalituksi.

Kaverit äänestävät kavereita, tai ainakin tuttuja.

4) Vuosaaresta sain kaikkein eniten ääniä, kahdeksan kappaletta. Olen pitänyt siellä 15 vuotta sitten taidenäyttelyn, mutta tuskinpa sillä oli merkitystä. Vuosaaressa perussuomalaisten kannatus oli noin 6 – 12 %, katso esimerkiksi alue C, 9,6 %. Kaikki saamani äänet on annettu varsinaisena äänestyspäivänä, itse kävin paikalla kampanjoimassa 30. 3. 2017 (ja hetken 1. 4. 2017). Sää oli kylmä ja tuulinen, mutta jaon paikalla useita tunteja esitteitäni. Muutaman kanssa kävin keskustelua vaaliteemoistani. Sain kannatusta persuna olemista ja huutoa.

Ei oikein lyönyt leiville promootio tässäkään tapauksessa. Toisessa paikassa sain nolla ääntä tunnissa jakamistyöllä, parhaimmillaan sain siis muutaman äänen tunnissa palkaksi, jos näin halutaan ajatella. Siellä, missä perussuomalaisten kannatus on korkeammalla, on paremmat mahdollisuudet saada itse persuna ääniä. Kansa äänestää puoluetta enemmän kuin ihmistä.

Alaston totuus

Olen pitkälle koulutettu valkoihoinen 45-vuotias tohtorismies. Helsingin perussuomalaisissa oli kaksi muutakin tohtoria (miestä). Tiera Laitinen, 39-vuotias revontulitutkija, aloitti kampanjoinnin noin puoli vuotta (?) ennen vaaleja, mietti vaaliteemat ja muut, oli blogannut politiikan alalta useita vuosia ennen vaaleja, ja satsasi vaaleihin 500 euroa. Hän sai 134 ääntä, joka oli vähemmän kuin Helsingissä perussuomalainen keskimäärin: 21693/127 = 170 ääntä / ehdokas. En tavannut Tieraa koskaan, mutta kiinalaisen tohtorismiehen useammakin kerran, nin koulutuksessa kuin kentällä. Erlin Yang, 54-vuotias maahanmuuttaja ja yrittäjä, yli 20 vuotta Suomen kansalaisena ollut, toista kertaa mukana kuntavaaleissa sai tällä kertaa 73 ääntä, kertomansa mukaan hän sai viime vaaleissa 111 ääntä. Hänen kannatuksensa laski 34 % edellisvaaleista, siis miltei tuplaten verrattuna perussuomalaisten kokonaisäänimäärän putoamiseen nähden Helsingissä.

Asun Helsingissä, jossa on vaikein päästä läpi Suomen kuntavaaleissa. En voi olla ehdolla muualla kuin kotikunnassani. Olisinko päässyt läpi Loviisassa tuulivoimakirjoituksillani? Mahdollisesti; Antti Väkevä (PS, 113 ääntä) ja Saara Lång (PS, 99 ääntä) pääsivät läpi. Niinpä, vaalivalvojaisissa perussuomalaisten tiedostusvastaava Matti Putkonen ei ollut kuullutkaan minusta, mutta tuulivoimasta itse kärsivät ovat kiitelleet minua ympäri maatamme. :-/

Asun Marjaniemessä, jonka äänestysalueella 45H äänestysprosentti oli 65,9 %, ja jossa kokoomus sai 46,7 % eli yli kolme kertaa enemmän ääniä kuin toiseksi äänestetyin puolue (SDP, 14,6%). Äitini varoitti minua kaiken aikaa, että kaikki äänestää täällä kokoomusta. Perussuomalaiset saivat alueella yhteensä 91 ääntä eli 5,9%. Eniten ääniä saivat Jussi Halla-aho (21), Sampo Terho (19), Jussi Niinistö (9), Mika Raatikainen (6). Mari Rantanen ja allekirjoittanut saimme molemmat neljä ääntä äänestysalueella 45H. Mari Rantanen valittiin, hän sai yhteensä 1020 ääntä.

En ole yleisesti tunnettu Suomessa enkä Helsingissä. En ole julkkis eikä minulla ollut lainkaan poliittista kokemusta ennen näitä kuntavaaleja. Yhteensä Helsingissä kokoomuus sai 28,4 % äänistä, vihreät 24,1 % ja perussuomalaiset 6.7 %.

Koska perussuomalaiset pyysivät minua joukkoonsa, ja varsin myöhään, en käyttänyt aikaani muiden puolueiden kanssa kosiskeluun. Ajamani pääteemat olivat sellaiset, ettei yksikään puolue niitä julkisesti esittänyt vaaliteemoikseen – itseni kannalta minulle ei ollut siis merkityksellistä missä puolueessa olisin listoilla, jos voisin vaikuttaa asioihin omien arvojeni mukaan. Helsingin perussuomalaisten puheenjohtaja Markku Saarikangas oli samaa mieltä kanssani siinä, että Helsingin yleiskaava (visio) 2050 on susi, mutta hänkään ei ollut yhtä rankasti vastaan kaupungin laajentumista velkarahalla ja nykyongelmien hoidon kustannuksella kuin allekirjoittanut. Yhdeltäkään ehdokkaalta en ole havainnut samanlaisia ajatuksia, että pitäisi olla kuntalaisvelvoitteita, siis että ei pitäisi antaa terveelle helsinkiläiselle vastikkeettomia tukia. Nämä ajatukset ovat täysin antipopulistisia, ja herättävät vastustusta kaikissa niissä äänestäjissä, jotka vain haluavat enemmän ja enemmän toisten kustannuksella.

Olin listoilla perussuomalaisessa puolueessa, joka on paraikaa hallitusvastuussa, ja jonka Helsingin valtuustoryhmästä on lähtenyt puolet (4 / 8) pois kesken valtuustokauden. Perussuomalaiset ei ole koskaan ollut mikään suuri puolue, ja vaalitappio oli selvästi odotettavissa. Nyt valtuustopaikkojen määrä putosi kahdella edelliskaudesta Helsingissä (8 -> 6), ja saatujen äänten kaupungissa putosi 5123 kappaleella edellisistä vaaleista (26816 -> 21693), siis 19 %.

Satsasin kampanjointiin niin hyvin kuin pystyin, mutta minimimääräisellä rahallisella panostuksella. Suuremmalla panostamisella medianäkyvyyteen en olisi pärjännyt ainakaan perussuomalaisten leivissä, tuskinpa muissakaan puoluessa.

Edellä selostetun mukaan on hyvin ilmeistä, että minulla ei ollut tosiasiallisesti minkäänlaisia läpimenon mahdollisuuksia Helsingin kuntavaaleissa 2017 millään muotoa. Olin liian tuntematon julkisuudessa yleensä, lähtenyt liikkeelle liian myöhään, liian kokematon alalla eli liian huonosti tunnettu politiikassa. Vaikka olisin ollut listoilla kokoomuksessa, en olisi pärjännyt Tapio Klemetin 620 äänelle. Päihitin tämän Pakila-seuran puheenjohtajan kenties tyylissä ja karjalanpiirakoissa, mutta en äänissä. Hän oli vain osittain oikeassa sanoessaan, että (muutaman vuoden ajan kestänyt) paikallisseuran puheenjohtajuus olisi kovaa valuuttaa. Hän sai Pakilasta 84 ääntä, Itä-Pakilasta 28 ja Paloheinästä 83 ääntä eli ”paikallisia” ääniä yhteensä 195, siis vain alle kolmanneksen koko äänimäärästään. Dani Niskanen (kokoomus) sai myös 620 ääntä eikä häntä valittu. Laura Rissanen (kokoomus) sai 619 ääntä (ei valittu). Paljonko on merkitystä onnella vaaleissa?

Tänään Helsingin Sanomissa (12. 4. 2017, sivu A 19) oli vajaan puolen sivun juttu Fatim Diarrasta, joka teki uutena tulokkaana tehokkaimman ja tuloksekkaimman vaalityön. Hän sai Helsingin vihreissä 1050 ääntä ensikertalaisena, noin 200 euron vaalibudjetilla ja kuuden tunnin kampanjoinnilla turuilla ja toreilla. Hän keräsi facebookissa kahdessa viikossa 800 kannattajaa, hän kirjoitti 2. 4. 2017. Hänellä ei tiettävästi ollut kovin merkittävää poliittista taustaa, pärjäsikö hän onnella? Ehkei sittenkään. Opettajataustaisena, Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden sihteerinä ja maisteriopiskelijana hän lienee kerännyt vihreitä sekä maahanmuuttoa ja seksuaalivähemmistöjä tukevien kanssaopiskelijoidensa, nuorten ja maahanmuuttajataustaisten äänestäjien äänet varsin tehokkaasti. Vaaleissa pärjääminen on ollut hänellä kerrassa upeaa, mutta vielä paremmin hän on osannut kohdistaa sometehokampanjansa kohderyhmäryhmälleen. Onko Fatim Diarra populisti, on kysymys johon en tässä ota kantaa. Kaiken kaikkiaan upea suoritus kerrassaan häneltä, mutta nähdäkseni tämä on se poikkeus, joka vahvistaa alle kokoamani säännöt pelissä nimeltä politiikka.

Tarinan opetus

Minulle Helsingin kuntavaalitaisto 2017 opetti paljon. Näin viikkojen ajan turuilla ja toreilla tepastellessani läpileikkauksen väestöstämme ja turisteista. Päihdekäyttäjiä ja muita ongelmaisia tuli vastaan melkoisesti, mutta yhtään huumediileriä ei onneksi sattunut ainakaan suoraan silmään, näissäkin oli ihan tarpeeksi tekemistä. Opin olemaan inttimättä vastaantulijan kanssa, tunnistamaan yhdellä silmäyksellä mahdollisesti esitteestäni kiinnostuneen ja päin vastoin. Opin pitämään suuni kiinni ja pakenemaan paikalta tilanteen kuumentuessa. Pidin aina kiinni hyvistä tavoistani, ja harvakseltaan niihin vastattiin, mikä aina lämmitti mieltäni ja sydäntäni. 🙂

Yritin tehdä yhteistyötä vaaleissa, mutta huomasin jälleen kerran, että verkostojen rakentaminen ottaa aikansa, ja lopulta jokainen katsoo vain omaa napaansa.

Minä itse ajattelin, että noin 3000 esitteestäni ehkä noin 1/10 (300) luettaisiin paremmin ja näistä 1/3 (100) katsottaisiin järkeviksi ideoiksi, ja saisin niillä luokkaa 100 ääntä. Samoin ajattelin, että vaalikonevastaukseni ja kaveripiirini saattaisivat tuotta yhteensä noin 50 ääntä, joten minun olisi pitänyt tällä panostamisellani päästä noin 150 ääneen, mikä olisi minulle ensikertalaisena myöhään liikenteeseen lähteneenä ihan ok tulos. (Sattumalta tämä olisi liki keskimääräinen äänisaalis per Helsingin persu: 170 ääntä/ehdokas). Vaikka ajateltaisiin, että perussuomalaisten kannatus laski 2/8 = 25 % entisistä valtuustopaikoista, niin äänimääräni olisi silti pitänyt mennä yli sadan.

Nyt sain 42+1 ääntä. Optimoimalla puolueen (kokoomus) olisin voinut saada jopa neljä kertaa enemmän ääniä, siis luokkaa tuon 150 ääntä, mikä olisi minulle ollut ihan ok suoritus. Mutta läpimenosta olisin silti jäänyt yli 400 ääntä, olisin päässyt siis vain kolmannekseen tarvittavasta. Nyt jäin alle 1/10 osaan. Näyttäisi vahvasti siltä, että jos ei ole useamman vuoden aiempaa kokemusta politiikan teossa, ainakaan suuressa kaupungissa ei ole mahdollista päästä edes kuntavaaleissa läpi – saati sitten muissa vaaleissa.

Mikäli tämä pitää paikkansa, voin edellä olevan perusteella tehdä seuraavan karmean paljastuksen, joka sinänsä ei ole mitään uutta, mutta osoittaa kuitenkin jotain itseni kannalta hyvin, hyvin ikävää.

Valitettavasti vaaleja ei ratkaista tyylillä eikä vaalityön ja -materiaalien laadulla. Näin on ikävä kyllä monessa muussakin asiassa elämässä. Elämässä usein hinta ratkaisee, ei laatu.

Vaaleissa näyttää ratkaisevan se, kuka sinut tuntee, kenet sinä tunnet, oletko julkkis tai muuten tunnettu henkilö, ja mikä on sinun poliittinen taustasi. Eikö ole hassua, että suureen ääneen kansan syvät rivit huutavat, pois hyvä veli ja hyvä sisko -järjestelmä. Silti maan tapa on niin tiukassa, että pääosin he äänestävät hyviä veljiään ja siskojaan. Tämä voi olla syynä siihen, että todellista muutosta julkisten asioihin hoitoon saataneen odottaa vielä pitkään. Sähköinen äänestys varmasti nostaisi äänestysprosenttia, ja soraääniä alkaisia kuulua entistä enemmän. Onko sattumaa, että niin moni vastustaa sähköistä äänestämistä, yleensä tietoturvasyistä. Miksi sitten Virossa on käytetty sähköistä äänestämistä jo yli kymmenen vuotta?

Minun suurin ongelmani on, että teen joko asiat hyvin tai en lainkaan, enkä osaa/pysty/kykene/halua tehdä muuten. Minun pitäisi oppia, että ylilaadun tekeminen on yksi pahimmista virheistä, mitä yritys ja ennen kaikkea yrittäjä voi tehdä. Se maksaa aikaa ja vaivaa eikä lopulta tuo juurikaan lisäarvoa muuta kuin itselleni tyydytystä hyvin tehdystä työstä. Mutta tämä aika on poissa muusta tekemisestä, ja jopa elämästä nauttimisesta. Eikä tyydytyksellä edes makseta laskuja. 🙁

Oppisinpa tekemään asioita huonosti ja tuhlaamaan rahojani – niin että kaikkea en tekisi itse ja yksin! :-/

yhdessaparemmin.kar.fi Homma hoidettu!