Vastaukseni Helsingin Uutisten kuntavaalikoneeseen 2017

Tästä pääset suoraan mainosrikkaaseen Helsingin Uutisten kuntavaalikoneeseen 2017 (+ hae tuloksista.. ”riederer”). Voit myös lukea alla vastaukseni luomani grafiikan siivittämänä. 🙂

Klaus Riederer

Perussuomalaiset
Helsinki

Ehdokasnumero

 

831

 

Ikä
45

Sukupuoli
Mies

Video

Linkit

https://www.facebook.com/klaus.aj.riederer

http://yhdessaparemmin.kar.fi

Esittely

PUUTUN ASIOIHIN!
Olen 45-vuotias, kouluja käynyt yrittäjä. Olen rohkea, sisukas, idearikas, tarkka ja kokeilunhaluinen enkä luovuta helpolla. Olen motivoitunut, ja minulla on aikaa sekä kykyä kehittää päätöksentekoa Helsingin kaupunginvaltuustossa.

HALUAN LÖYTÄÄ UUDENLAISIA RATKAISUJA
Sellaisia, joita ei ihan kaikki tule ajatelleeksi. Sellaisia, jotka voivat kuulostaa hulluiltakin ensi näkemältä. Ei aivoriihtä pidä tukahduttaa ensi kierroksella.

Haluan muuttaa julkista päätöksentekoa järkevämmäksi, avoimemmaksi ja vastuullisemmaksi.

JÄRKEVÄMMIN
Pysähdytään miettimään mitä, miksi ja vasta sitten miten. Keskustellaan ja neuvotellaan ennen kuin ryhdytään tekemään laajoja suunnitelmia. Vähemmän kinastelua ja riitelyä jäljestäpäin!

AVOIMEMMIN
Ei liikaa valtaa yksilölle. Varmistetaan digitaalisaatiota hyödyntäen niin, että kuka tahansa pääsee netistä tarkastamaan julkisia hankintoja. Vähemmän korruptiota, petoksia ja välistävetoa hankintoihin!

VASTUULLISEMMIN
Oman edun tavoittelusta ja poliittisista lehmänkaupoista eroon. Virkoihin avoin haku, tiukat pätevyysvaatimukset ja irtisanoutuminen sanktioitava. Villit siirtymiset yksityiselle sektorille kuriin!

MINÄ EHDOTAN
Kokeillaan vuoden verran 1000 helsinkiläisellä kuntalaisvelvollisuutta. Saadakseen kuntalaispalkan tai muita tukia terveen henkilön pitää tehdä suoritteita. Ei palkkatyön korvikkeena eikä kilpailuna, vaan joustavana henkilökohtaisena mahdollisuutena kokea hyödyllisyyttä, olla tärkeä. Tarjotaan vastuuta ja työn tekemisen iloa jokaiselle! Kasvatetaan yhteenkuuluvuutta ja poistetaan eriarvoisuutta. Velvoitetaan myös maahanmuuttajat tekemään sellaista työtä, josta niin kunta kuin he itsekin hyötyvät parhaiten, kotoutuen yhteiskuntaamme.

YHDESSÄ PAREMMIN!

LUPAAN

1 Teen parhaani enkä sulje korviani enkä silmiäni keneltäkään. Kunnioitan kaikkia ja heidän mielipiteitään, vaikka olisinkin aivan eri mieltä.

2 Huomioin perheeni, muiden ja oman jaksamisen, jotta emme palaisi loppuun. Tehdään yhdessä paremmin!

3 Lupaan hymyillä ja nauraa enemmän. Hoidan velvollisuuteni tosissani, mutta en ota sitä kuolemanvakavasti enkä edellytä sitä muiltakaan.

Vaalikonevastaukset

1. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille.


Koululaitos on kovassa ristitulessa. Halutaan tarjota paljon valinnaisuutta ja yksilöllisyyttä, mutta luokkakoot kasvavat säästöjen ja tehokkuuden paineessa. Yksityiskoulut ja ”koulushoppaaminen” yleistyvät.

On selvää, että mitä suurempi on luokkakoko, sitä enemmän on ongelmia opetuksen järjestämisessä. Pienemmässä opetusryhmässä opettajan on helpompi hallita joukkoa, ja häiritsijät eivät kehtaa olla vauhdissa samaan malliin kuin suuressa ryhmässä.

Myös oppilaiden erilaisuus, tiedot ja taidot, mutta erityisesti motivaatio vaihtelee. Tasoryhmiin jakaminen toisi kuitenkin pitkässä juoksussa ongelmia ennen kaikkia oppilaille.

Peruskoulun tarkoitus on lopulta kasvattaa lapsia kunnollisiksi yhteiskunnan jäseneksi, johon liittyvät hyvät tavat ja käytös, kulttuuri ja yleiset pelisäännöt. Elämässä kaikki joutuvat olemaan ja tulemaan toisten kanssa toimeen, enemmän tai vähemmän.

Yhdessä paremmin!

2. Varhaiskasvatuksen pitää olla Helsingissä maksutonta.


Emme voi ajatella, että kaikki kuntalaiset saavat kaikki merkittävät peruspalvelut täysin ilmaiseksi, vaikka kyse olisi hyvinkin tärkeistä asioista, kuten lasten päivähoidon varhaiskasvatuksesta. Yhteiskuntamme maksukyky ei kerta kaikkiaan kestä tällaista, se on jo nyt äärirajoillaan.

Osa yhteiskunnassamme hyötyy merkittävästi etuuksista, ja osa jää silti vaille. Tukijärjestelmää tulee muuttaa joustavammaksi, tapauskohtaista harkintaa lisäämällä. Yhden luukun periaate ja kansalaispalkka ovat hyviä toteutusmalleja. Tärkeää on löytää tasapaino etujen ja velvoitteiden välillä. Esimerkiksi jos kunta tukee lasten hoitamista kotona merkittävästi, tulisi korotetun tuen saajalla olla velvoite myös hoitaa soveltuvalla tavalla muidenkin lapsia.

Onko Suomi valmis kansalaisvelvollisuuksiin, ja ennen kaikkea, onko verottaja valmis tähän?

Yhdessä paremmin!

3. Uuden valtuuston on korotettava veroprosenttia, jotta homekoulut ja -päiväkodit saadaan korjattua.


Voisimmeko ajatella niin, että ensin laitettaisiin homekoulut, vanhat asuinrakennukset ja muu NYT käytössä oleva infrastruktuuri kuntoon? Vasta sitten mietittäisiin koko Suomen laajuisesti ja yhdessä, että miltä Suomi ja sitten Helsinki näyttäisi vuonna 2050. Ehkä tämän jälkeen kaikki eivät haluaisikaan asua Helsingissä eikä Keskuspuistoa tarvitsisi rakentaa täyteen maahan/kunnan muuttajille? Annetaanko arvo kaikille kunnille ja kuntalaisille koko Suomen laajuisesti?

Mielestäni tarvitsemme uudenlaista suunnittelua ja kaavoittamista myös kuntatasolla. Helsingin päättäjien tulee ymmärtää, että mitä he päättävät, vaikuttaa myös koko Suomen oloihin. Meidän pitää mennä enemmän Suomi edellä kuin Helsinki edellä.

Yhdessä paremmin!

4. Helsingin tulee rajoittaa erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittamista tavallisiin päiväkotiryhmiin ja luokkiin.


On selvää, että mitä suurempi on luokkakoko, sitä enemmän on ongelmia opetuksen järjestämisessä. Pienemmässä opetusryhmässä opettajan on helpompi hallita joukkoa, ja häiritsijät eivät kehtaa olla vauhdissa samaan malliin kuin suuressa ryhmässä.

Myös oppilaiden erilaisuus, tiedot ja taidot, mutta erityisesti motivaatio vaihtelee. Tasoryhmiin jakaminen toisi kuitenkin pitkässä juoksussa ongelmia ennen kaikkia oppilaille.

Peruskoulun tarkoitus on lopulta kasvattaa lapsia kunnollisiksi yhteiskunnan jäseneksi, johon liittyvät hyvät tavat ja käytös, kulttuuri ja yleiset pelisäännöt. Elämässä kaikki joutuvat olemaan ja tulemaan toisten kanssa toimeen, enemmän tai vähemmän. Emme voi siis vain hylätä erityisen tuen tarvitsijat oman nurkkaansa, mutta emme toisaalta voi ajatella, että koko ryhmän pitää kärsiä mahdottomasti. On löydettävä tapauskohtainen tasapaino hyvien opettajien avustuksella.

Yhdessä paremmin!

5. Kaupungin pitää vuokrata tontti suurmoskeijalle.

Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK:n sopimuksissa, Suomen yhdenvertaisuus- ja rikoslaissa on tyhjentävästi kielletty syrjintä. Ketään ei saa syrjiä mm. uskonnon perusteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mitä tahansa saisi rakentaa mihin tahansa, viranomaisella ja tontin omistajalla on oikeus asettaa tontin käyttämiselle ehtoja.

Mikäli moskeijalle vuokrataan tontti alueelta, jolle kaupungilla itsellään ei ole tarvetta eikä sille ole muita yhtä tuottoisia vuokranmaksajia JA rakennusta käytetään uskonnon, ei kansan kiihottamisen, harjoittamispaikkana sen hankkeen rahoittajien todelliset tarkoitusperät huomioiden, voisinpa hyväksyä vuokraamisen. Mikäli sopimusta rikottaisiin, pitäisi sitten ryhtyä vastatoimiin, lopulta sopimuksen irtisanomiseen.

Yhdessä paremmin!

6. Helsingin kävelykeskustaa pitää voimakkaasti laajentaa nykyisestä ja vähentää autokaistojen määrää.


Paljon matkanneena olen nähnyt, miten pieni Helsinki onkaan suuriin metropoleihin verrattuna. Kaupungissamme on vain vähän vanhoja rakennuksia Tuomiokirkon ympärillä, ja aluetta hallitsee Senaatintori. Helsingissä ei ole sellaista laajaa ”vanhaa kaupunkia”, jossa autoilua tulisi vahvasti rajoittaa.

Kun suuria tapahtumia on järjestetty, liikennettä on suljettu tilapäisesti ja vain lyhytaikaisesti. Tämäkin osoittaa, että keskustaa ei ainakaan nykyisellään ole tarvetta merkittävästi laajentaa.

Minusta kävelykeskustaa ei tällä hetkellä tulisi laajentaa lainkaan. Kävelykeskustaa voi siis laajentaa niinkin, että sitä ei laajenneta lainkaan. Kyllä sinne vielä mukaan mahdutaan, autot, polkupyörät ja kävelijät. Sopu sijaa antaa, ja tilapäiset tapahtumat vielä enemmän. Silloin kaikki huomaavat, että nyt on jotain suurta menossa, mikä kerää paremmin niin kansaa kuin turisteja paikalle ja nykyiset alueet säilyvät tehokkaassa käytössä.

Yhdessä paremmin!

7. Joukkoliikenteestä on tehtävä maksutonta, vaikka kunnallisveroprosentti nousisi.


Jo nyt Helsingin julkinen liikenne on voimakkaasti tuettua, liput myydään alle puolella todellisista kustannuksista.

Jos liput olisivat ilmaisia, kuinka tyhjinä lähiliikenteen bussit kulkisivat? Olisiko syytä pitää taksat edes näillä kohtuullisilla tasoilla, jotta jatkossakin Länsimetro, ja Raide-Jokerikin, jota en nyt itse ensi hätään ja velkarahalla tilaisi, kulkisivat?

Mutta joukkoliikenne voisi olla maksuton vähävaraisille.

Joukkoliikennettä voisi myös käyttää lisäkuluitta vastikkeena kansalaisvelvollisuutena tekemästään suoritteesta. Kansalaisvelvollisuudet kasvattaisivat kansalaistunnettamme ja yhteenkuuluvuuttamme eriarvoisuutta poistaen. Maahanmuuttajatkin velvoitettaisiin tekemään sellaista työtä, josta niin kunta kuin he itsekin hyötyisivät paremmin kotoutumalla. Kaikkien panos olisi merkittävä, ja kukin myös ymmärtäisi sen itse: tekemällä hyvää saisi hyvää. Ei niin että olisi lottovoittoa syntyä Suomeen, vaan asua Suomessa.

Yhdessä paremmin!

8. Pääväylillä autoilevilta tulee periä tienkäyttö- tai muita vastaavia maksuja.


Nykyisin yksityisautoilijoilta peritään erinäisiä maksuja, kuten pysäköintimaksuja, joilla tuetaan voimakkaasti julkista liikennettä. Tämä on ymmärrettävää, ja hyväksyttävää, jotta saasteita pidettäisiin kurissa julkista liikennettä suosimalla.

Kohtuulliset tienkäyttömaksut ovat hyvä idea, kunhan rahat käytetään teiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Nämä maksut tulee olla kohdistettu tiettyyn ryhmään näillä nimenomaisilla perusteilla. Katsoisin myös, että jos teiden laatu vain pidettäisiin nykyisellä tasolla, pitäisi miettiä, voisiko muita autoilijoiden maksuja vastavuoroisesti vähentää, jotta maksurasitus olisi tasapuolisempaa: se maksaa, joka käyttää. Pitäisikö sitten julkisen liikenteen maksuja sitten korottaa?

9. Helsingin suuret sisääntuloväylät on muutettava kaupunkibulevardeiksi, jotta asuntotuotantoa niiden varsille voidaan lisätä.


Helsingin tulee hillitä väestönkasvua. Mitä suuremmaksi kaupunkiamme rakennetaan, sitä enemmän on kuntaan- ja maahanmuuttoa. Kaupungistuminen on johtanut eriarvoistumiseen maaseudun palvelujen kadottua ja kiinteistöjen hintojen romahdettua. Vaikka kaikki pakattaisiin Helsinkiin, ei yksi metropoli maatamme kruunaisi vaan kaataisi.

Tarvitsemme uudenlaista kaavoittamista kuntatasolla. Suurissa asioissa pitää mennä Suomi eikä Helsinki edellä. Kuka maksaa nyt viranomaisten riitelyn kaupunkibulevardeista hallinto-oikeudessa ja ketä tämä hyödyttää?

Voisimmeko ensin laittaa homekoulut, vanhat asuinrakennukset ja muun JO käytössä olevan infrastruktuurin kuntoon? Vasta sitten mietittäisiin yhdessä ja koko Suomen laajuisesti, että miltä Suomi ja vasta sitten Helsinki näyttäisi vuonna 2050. Kaikki eivät ehkä haluakaan asua Helsingissä eikä Keskuspuistoa ja Malmin lentokenttää tarvitsekaan rakentaa täyteen? Annetaanko arvo kaikille kunnille ja kuntalaisille koko Suomessa?

Yhdessä paremmin!

10. Autoliikennettä on siirrettävä keskustassa tunneleihin liikenteen ruuhkien purkamiseksi.


Ruuhkia, siis mitä ruuhkia? Pekingissä on ainakin 8 kaistaa per suunta, ja kevyen liikenteen väylät siihen viereen. No, smogia on siellä enemmän kuin laki sallii. Milloinkas Suomessa on ollut erityisen huono ilmanlaatu?

Paljon matkanneena olen nähnyt, miten pieni Helsinki onkaan suuriin metropoleihin verrattuna, mutta silti pitää olla kaikki suuren maailman maamerkit ja sirkushuvit.

Miksi kimppa(työ)kyyti on hyvä, mutta Über on huono, tai ainakin verolle pantava? Kaliforniassa on vuosikymmenet päässyt kuljettaja kiilauskaistaa, jos autossa on kanssamatkustaja. Jos henkilöautossa on ainakin kolme henkilöä, saisiko se ajaa bussikaistalla Helsingissä?

Jos etätyön tekemistä oikeasti helpotettaisiin, tarvitsisiko kaikkien mennä (autoillaan) töihin?

Jos olisi halpa bussilippu, joka olisi voimassa vain ruuhka-aikana, niin olisiko niitä ”ruuhkia” vähemmän?

Haluan löytää uudenlaisia ratkaisuja, ehkä Sinäkin?

Yhdessä paremmin!

11. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi tarvitaan merkittävästi nykysuunnitelmia enemmän korkeita tornitaloja.


Helsingin tulee hillitä väestönkasvua. Mitä suuremmaksi kaupunkiamme rakennetaan, sitä enemmän on kuntaan- ja maahanmuuttoa. Kaupungistuminen on johtanut eriarvoistumiseen maaseudun palvelujen kadottua ja kiinteistöjen hintojen romahdettua. Vaikka kaikki pakattaisiin Helsinkiin, ei yksi metropoli maatamme kruunaisi vaan kaataisi.

Tarvitsemme uudenlaista kaavoittamista kuntatasolla. Suurissa asioissa pitää mennä Suomi eikä Helsinki edellä. Kuka maksaa nyt viranomaisten riitelyn kaupunkibulevardeista hallinto-oikeudessa ja ketä tämä hyödyttää?

Voisimmeko ensin laittaa homekoulut, vanhat asuinrakennukset ja muun JO käytössä olevan infrastruktuurin kuntoon? Vasta sitten mietittäisiin yhdessä ja koko Suomen laajuisesti, että miltä Suomi ja vasta sitten Helsinki näyttäisi vuonna 2050. Kaikki eivät ehkä haluakaan asua Helsingissä eikä Keskuspuistoa ja Malmin lentokenttää tarvitsekaan rakentaa täyteen? Annetaanko arvo kaikille kunnille ja kuntalaisille koko Suomessa?

Yhdessä paremmin!

12. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen.


Helsingin ja valtio velanotto vain kasvaa. Kaupunki myös myy jatkuvasti omaisuuttaan. Mitä jää jäljelle kun todella paha tilanne tulee? Miksi metron odotus 5 minuuttia on liikaa, mutta maaseudulla onnekas pääsee onnikalla kerran tunnissa? Onko pakko olla Raide-Jokeri, Länsimetro, Kruunusillat, Pasilan tornitalot, Keskuskirjasto, Guggenheim? Miksi kaupungissa ei haluta luopua mistään ja maaseudulla on luovuttava lähes kaikesta?

Mitä jos kokeiltaisiin vuoden verran 1000 helsinkiläisellä kuntalaisvelvollisuutta? Saadakseen kuntalaispalkan tai muita tukia terveen henkilön pitää tehdä suoritteita. Ei palkkatyön korvikkeena eikä kilpailuna, vaan joustavana henkilökohtaisena mahdollisuutena kokea hyödyllisyyttä, olla tärkeä. Tarjotaan vastuuta ja työn tekemisen iloa jokaiselle! Kasvatetaan yhteenkuuluvuutta ja poistetaan eriarvoisuutta. Velvoitetaan myös maahanmuuttajat tekemään sellaista työtä, josta niin kunta kuin he itsekin hyötyvät parhaiten, kotoutuen yhteiskuntaamme. Yhdessä paremmin!

13. Vanhuspalvelujen turvaamiseksi kotipalvelun henkilöstömäärää on lisättävä tuntuvasti.


Pääsääntöisesti vanhusten kotihoito on riittämätön. On oikein, että niin kauan kuin seniori pystyy kotonaan toimimaan ilman merkittäviä ongelmia, hänen tulee voida asua kotonaan. Vaihtelua riittää niin senioreiden pärjäämisessä kuin kotihoidossakin. Silti suomalaista yhteiskuntaa omalla panoksellaan tukenutta senioria ei pidä jättää yksin, ja hänellä on oltava oikeus palvelukotipaikkaan.

Mutta tarvitsemmeko lopulta kaikille senioreille rahalla palkattuja hoivaajia? Miksei naapurin työtön rouva voisi katsoa seniorin perään, ja saada siitä sitten itselleen hyötyä (vastiketta) toista kautta, vaikka ilmaisen HSL:n matkakortin?

Meidän tulisi ymmärtää, että kaikki työ on arvokasta, ja kaikki aktiivinen tekeminen on työtä. Meidän tulisi myös ymmärtää, että kaikesta työstä ei tarvitse maksaa rahapalkkaa, vaan korvauksen voisi saada muutoinkin kuin rahana. Jos perustuloa jo kokeillaan, miksei myös kansalaisvelvollisuuksia voitaisi kokeilla?

Yhdessä paremmin!

14. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon.


Helsinkiläisten kiinteät terveydenhoitomaksut ovat varsin edullisia, ja niissä on maksukatto. Pitkäaikaisen hoidon maksut määräytyvät maksukyvyn mukaan. Potilasmaksuissa on kuitenkin sekavuutta, esim. Malmin ja Haartmanin päivystysmaksut riippuvat ajankohdasta, iästä ja asemasta (sotaveteraani). Maksuja tulisi selkeyttää.

Toisaalta, pakolaisille ei lähtökohtaisesti suvaita ilmaisia terveyspalveluja – miksi ne pitäisi tarjota veroa maksamattomille kuntalaisille, ja erityisesti sellaiselle, joka on omalla välinpitämättömyydellään tahallaan aiheuttanut sairautensa?

Meidän on luotava joustavat kansalaisvelvollisuudet, joiden avulla kuntalaiset niin saavat kuin antavatkin yhteiskunnalle, jolloin kaikki voittavat.

Yhdessä paremmin!

15. Maakuntahallinnon sijasta parempi vaihtoehto on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten liittäminen yhteen.


En kannata liitosta muiden kuntien kanssa. Näen ongelmana sen, että Helsinki on paisumassa jo nyt liian suureksi. Helsingissä on jo nyt yli kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin seuraavaksi väkirikkaimmassa kunnassa, Espoossa. Helsinkiä pidetään yleisesti ottaen maamme kulttuurin, hallinnon, politiikan ja liike-elämän keskuksena. Täällä on monen suuryrityksen koti, ja Helsinki on maan suurin työnantaja.

Jo nyt Helsinki on oikeastaan liian suuri, koska sen valta-asema osaltaan eriarvoistaa maatamme. Mitä seuraisikaan kuntaliitoksesta?

Maakuntahallintoon siirtyy muun muassa sote-asiat. Mikä kaaos siitä seuraakaan jää nähtäväksi. Selvää on, että tarvitsemme järkevämpää, avoimempaa ja vastuullisempaa päätöksentekoa. Keskustellaan enemmän muiden sidosryhmien kanssa, ennen kuin edes ryhdytään suunnittelemaan. Kuka maksaa nyt viranomaisten riitelyn kaupunkibulevardeista hallinto-oikeudessa ja ketä kiistely hyödyttää?

Yhdessä paremmin!

16. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla.


Politiikan pitää olla väline selkeän, järkevän ja reilun lopputuloksen saavuttamiseksi eikä pelikenttä palkkion ja egon nostamiseksi. Meidän pitää osata erottaa tärkeät asiat. Kaikesta pitää pystyä sopimaan.

Päätöksenteon tulee olla avointa ja selkeää. Kuntalaisten on voitava vaikuttaa asioihin jo suunnitteluvaiheessa. Oikeutemme ja velvollisuutemme on pitää itsekin ääntä, joka ei ole pelkkää äänestämistä.

Jos kuntalaiset valitsisivat itse suoraan johtajansa, poliittinen suhmurointi jäisi paljon vähemmälle. Johtajan on pyöritettävä koko kaupunkia, kaikkia kuntalaisia herkällä korvalla kuunnellen. Olisi paljon tasapuolisempaa, jos rooliin valittaisiin henkilö eikä puoluetta, kuten nykyisin suhteellisen vaalitavan ansiosta lähes välttämättä aina tapahtuu.

17. Eutanasia tulee laillistaa.


Elämän kunnioittamisessa on kysymys absoluuttisesta seikasta. Että joko on tai ei ole. Elämä joko on pyhää tai ei ole. Tämä on varsin hassu ajatus sinänsä, että koskaan kukaan ei ole pyytänyt syntyvänsä. Elämän lopullinen tarkoitus on päättyä, exitus, kuolema.

Miksi kituvan ja parantumattoman eläimen lopettamatta jättäminen on eläinrääkkäystä, mutta vastaavassa tilanteessa ihminen on pidettävä hengissä vaikka väkisin? Onko vain ihmisen elämä pyhää?

Jos täysin toimensa ymmärtävä ihminen on useamman riippumattoman lääkärin mielestä peruuttamattomasti sairas, parantumaton ja kovissa tuskissa, keitä me olemme kieltämään hänen oikeuttaan kuolla?

Syntymä ei ole itsensä oikeus. Miksi kuolema, lopullinen tarkoituksemme, ei olisi oma oikeutemme?

18. Alkoholin myyntiä pitää vapauttaa entisestään ravintoloissa ja kaupoissa.


Alko on ihme bisnes-laitos. Entinen monopoli lailla ja yhä käytännön tasolla, kauppaa viinaa ja samalla sen pitää kantaa vastuu kansan sairastumisesta viinan juonnista. Miten meillä, jolla on vallan kolmijako-oppi, on voinut olla Alko?

Jos viinan hinta kallistuu, tuonti Virosta ja muualta ulkomailta nousee, ja verotulot jäävät saamatta. Jos viinan hinta halpenee, yhä useammasta tulee juoppo, niinkö se menee?

Kauppojen aukioloajat vapautettiin, ja nyt on meilläkin 24/7. Mutta kansa on silti pieni eikä turistitkaan jaksa aina mennä 24/7, niin että mitä tällä oikein voitettiin, varsinkin S:n ja K:n hintasodan keskellä?

Voisin ajatella, että A-kaljaa ja mietoja viinejä voisi hyvinkin ostaa kaupasta. Mitä jos kokeiltaisiin ensin, mitä siitä seuraisi?

19. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki, pitäisi katkaista heti.

Jos henkilö on paennut kotimaastaan henkensä uhalla Migrin hyväksymin perustein suoraan Suomeen, EU –säädösten nojalla Suomi on velvollinen hänet vastaanottamaan, antamaan pakolaisstatuksen, ja uhan jatkuessa myöntämään oleskeluluvan. Niin kauan kun henkilön tilanne on tosiasiallisesti selvittämättä perusterveydenhoitoa ei tulisi antaa, ensiapua kyllä.

Kun on olemassa lainvoimainen päätös siitä, että pakolaisella ei ole oikeutta olla Suomessa, tulisi hänet karkottaa maasta mahdollisimman pikaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Karkottamista tehostaisi toimeentulotuen nopea katkaisu päätöksestä. Toisinaan pakolaiselle on maksettu noin 100 – 400 euron korvaus, jotta hän pystyisi palaamaan kotiseudulleen (kotimaansa) lentokentältä.

On selvää, että pakolaisten vierailu Suomessa ja kuljettaminen edestakaisin ei ole kenenkään edun mukaista. Tarvitsemme toimivampia käytäntöjä, jotta oikeudettomilta maahantuloilta vältyttäisiin. Apua tulisi kohdentaa paremmin suoraan katastrofialueille.

20. Maahanmuuttajien sopeutumista on edistettävä esimerkiksi kieltämällä täyshunnut ja burkinien eli täyspeittävien uimapukujen käyttö.


Uskonnolliseen vakaumukseen perustuvaan pukeutumiseen puuttuminen yleisesti järjestyssäännöillä on vahvaa puuttumista yksilönvapauteen.

Toisaalta, mikäli on esimerkiksi syytä pelätä, että tarkoituksellisesti halutaan naamioitua tai kätkeä omaan kehoon esimerkiksi aseita, on tähän otettu jo nykyisessä rikoslaissa kantaa kieltämällä laiton naamioituminen:. ”Joka yleisellä paikalla järjestettävän yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena ilmeisenä tarkoituksenaan ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta, on tuomittava laittomasta naamioitumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.”

Kotoutumista ei edistä uskonnolliseen vakaumukseen perustuvan pukeutumisen täyskielto. On kuitenkin tehtävä maahanmuuttajille selväksi, että jo nyt rikoslain mukaisesti naamioitumiseen julkisella paikalla voidaan puuttua.

Yhdessä paremmin!

AVOIN KYSYMYS: Millä konkreettisilla tavoilla lisäisit kohtuuhintaista asuntotuotantoa?

Myymällä / vuokraamalla kohtuuhinnalla tontteja rakennuskäyttöön ja varmistaen alueen moninaisuuden säilymisen, osin väljentämällä kaavoitus- ja rakennusmääräyksiä. Yksittäinen rakennus voisi olla täynnä yksiöitä, mutta ei koko kortteli. Kun asukkaat yksipuolistuvat, niin alueelle tarjottavat palvelut seuraavat tätä. On hyvä, että perheasunnoille ei edellytetä enää 80 m2 keskipinta-alaa, mutta sääntelyäkin tarvitaan.

En näe järkevänä, että Helsinki laajenee kuten visiossa 2050 on kaavailtu. Voisimmeko ensin laittaa homekoulut, vanhat asuinrakennukset ja muun JO käytössä olevan infrastruktuurin kuntoon? Vasta sitten mietittäisiin yhdessä ja koko Suomen laajuisesti, että miltä Suomi ja vasta sitten Helsinki näyttäisi vuonna 2050. Kaikki eivät ehkä haluakaan asua Helsingissä eikä Keskuspuistoa ja Malmin lentokenttää tarvitsekaan rakentaa täyteen? Annetaanko arvo kaikille kunnille ja kuntalaisille koko Suomessa? Yhdessä paremmin!