Palkin (4*5") hankin tammikuussa 2003, lähtiessä valokuvaamaan jälleen kerran Euroopan Alppeja. Keventääkseni edes vähän varustusta, jätin kolmijalan kotiin ja yritin tulla toimeen yhdellä jalalla (monopodilla). Se onnistui kohtuudella metrisissä lumikinoksissa mutta rajoitti kaupunki- ja arkkitehtuurista kuvaamista melkoisesti. Onneksi oli silloin pitkä letti narulla kiinni, aina kaivoin tukastani narun jolla sidoin monopodin lyhtytolppaan, kaiteeseen, sillankupeeseen, milloin mihinkin, kiinni. Varusteita palkin kanssa kertyy helposti yli 20 kg, ja kun yleensä matkalla on muitakin (kuvakoon) kameroita ja tarvikkeita + muut matkavarusteet, matkatavaramäärä nousee helposti 70 kg. Siinä on sitten selittämistä Helsinki-Vantaan check-in:issä. Näin vanhana ei oikein jaksa enää, eikä enää edes 55 kiloa tahdo saada Finskillä check-inistä läpi (lisämaksuitta), vaikka kuinka selittäisi.. :(

Palkin kanssa kuvaaminen on aivan erilaista mihinkään muuhun verrattuna. Pystytys kestää 15 min ja purku toisen vartin, joten ihan mokoman snap-shotin vuoksi hommaa ei viitsi tehdä. Mutta näin pääset mieleltäsi lähemmäksi syvempiä motiiveja, kun mietit jo tarkemmin kuvausvaiheessa, että mistä on jutussasi kyse. Kuvaustapa onkin jo itsessään merkittävä osa taiteen tekemisen prosessia, uskallan väittää.

On toki olemassa tilanteita, joissa (kaupallinenkin) kuvaus suorastaa huutaa palkkia (tai isoa digiperää palkissa kiinni, niillä joihin on siihen reservejä): kun tarvitaan isoja suurennoksia (ehdotonta tarkkuutta/resoluutiota) tai perspektiivikorjauksia, mm. taideteosten jäljentämisessä, arkkitehtuurikuvauksissa, ja tietyissä mainoskuvauksissa (mm. ruoka).

Valokuvat

Asiakas saa valokuvat peruskäsiteltyinä CD/DVD-ROM:lla, ja isokokoiset museosäilyvät vedokset, miten ikinä jälkikäsiteltynä halutaankin, teen käsin itse valitsemistasi kuvista.