KAR logo

harmaapalkki


English

KAR Audio

Kuvavalmistus

Skannaus

Graafinen työ

Profilointi

Valokuvaus

REFERENSSIT

Klaus A J Riederer
valokuvataide / FINE ART


Yhteystiedot

Kauppaehdot


Kuvavalmistus


Analoginen vedostaminen

Digitaalinen vedostaminen

Tulostaminen

Messujärjestelmät

Tarrateippaukset

Jälkikäsittely

MITÄ ON DIGITAALINEN (tietokoneavusteinen) VEDOSTAMINEN?

Lainaanpa tähän alkuun omaa tekstiäni Digiwikistä, digitoinnin ja pitkäaikaissäilyttämisen verkkopalvelusta, jossa minulla on kunnia olla mukana kutsuttuna (ainoana kaupallisena tahona).
    Minulle digitaalinen vedostaminen tarkoittaa kuvan käsin valmistamista tietokoneen avulla sellaiseen haluttuun näkyvään muotoon, missä värimaailma, terävyys, sävymaailma jne. vastaavat mahdollisimman pitkälle niitä vaatimuksia, jotka on ennakkoon asetettu tehtävälle vedokselle. Jos ennakkoon ei ole käytettävissä alkuperäisreferenssiä (diapositiivia, malliprinttiä, säädettyä "diginegatiivia"), liikumme vedostajan asiantuntemuksen ja tilaajan ennakkoajatuksen varassa. Käytännössä vedoksen valmistaminen kuvatiedostosta edellyttää (mikäli ei haluta tehdä useita oikovedoksia), että digitoinnin työnkulun osatekijät pitävät olla soveltuvin osin kunnossa. Lisäksi vedostustiedoston tekijän (siis vedostajan) on ymmärrettävä kuinka ihmissilmä havaitsee kuvasisällön suhteessa vedostusmateriaaliin, kuvakokoon, kehykseen, pohjustukseen jne.
Useimmiten, varsinkin jos tehdään samalla useampaa teosta esim. näyttelyyn, homma lähtee käyntiin kupposella kuumaa pajallani. Ei ole järkevää hypätä kysymykseen MITEN (tehdään), ennenkuin on selvillä MITÄ ja MIKSI halutaan esittää suurelle yleisölle. Itsekin taiteentekijänä uskon vakaasti, että teoksen viesti muuttuu ei pelkästään (kuvan) sisällön mukaan (mitä on itse kuvassa), vaan myös sen mukaan miten kuva on vedostettu (kuvankäsittelyn keinoin: värimaailma, terävyys, sävymaailma jne.) ja ennenkaikkea MILLE materiaalille ja miten työ on jälkikäsitelty (kiilakehystetty, levypohjustettu, laminoitu, lasikehystetty jne.). Vasta kun on selvillä (taloudellisten, teknisten, aika- jne. resurssien rajaamana) MIKSI ja MITÄ ollaan tekemässä ja lopulta MITEN tämä toteutetaan, päästään itse pihviin. Jos "juttu ei toimi", viesti ei mene perille, on järkevää, että homma mietitään uusiksi, ennenkuin on vedokset tehty ja lasku odottamassa. Ole huoleti, omaan kokemukseeni ja ymmärrykseeni minä kyllä minä kerron, jos juttusi ei toimi ja kerron myös, jos se toimii. Tietysti sinä, asiakkaana, teet lopulliset valinnat ja päätökset - minä vain suosittelen. :)

Vedostaminen tarkoittaa, että asiakkaan materiaalia säädän enemmän tai vähemmän tietokoneella halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Ei, tämä ei ole kuvamanipulointia, mikäli kuvista ei poisteta mitään, niihin ei lisätä mitään, tai säätäminen ei ole massiivista. Sujuvammin tämä onnistuu, että ensin päätetään marssijärjestys asiakkaan kanssa pajallani, ja saan riittävän brieffin mitä kuville (kuvatiedostoille) tulee tehdä. Sitten säädän kuvat (teen vedostustiedostot), ja asiakas tulee katsomaan ja hyväksymään softprooffit, siis oikovedokset tietokoneeni kalibroidulla näytöllä. Mikäli on tarve tehdä koevedokset paperille, tehdään ne myös, samoin jos säätöjä tarvitsee tarkistaa. Tämän jälkeen valmistan vedokset ja teen jälkikäsittelyn ennakkoon sovitulla tavalla. Oleellista on, että olen itse profiloinut vedostusmateriaali- ja mustekohtaisesti laitteeni. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä näytölläni näkyy, se tulee printtereiltäni ulos, eli näyttää samalta vedostusmateriaalilla hallituissa valaistusolosuhteissa.

Katso lisää kuvallisia esimerkkejä töistäni ja työnkulustani (päänavigaation) linkin REFERENSSIT alta.

Pigmenttivedokset (Epson Stylus Pro 11880 UltraChrome, 163 cm telaleveys)

Käytän Epsonin (ja oletettavasti koko kuvavalmistusalan) tämän hetken laadukkainta suurkuvatulostinta, Epson Stylus Pro 11880:ta. Malli on Epsonin uusimpia ja mullistavimpia mustesuihkutekniikoita. Epson Micro Piezo TFP -tulostuspää, Epson UltraChrome K3 -musteet ja Vivid Magenta -tekniikka aikaansaavat erinomaiset, pitkäikäiset ja tasalaatuiset vedokset; aidot, ammattilaadun suurkokotulosteet, jossa väriliu'ut ovat entistäkin laadukkaampia, metameria on lähes poissa ja kiiltoerot ovat hyvin vähäisiä. Käytössä on samanaikaisesti 8 väriä (CMYKcmk+light-light-k) ja automaattivalinta matta/fotomusteille. Tulostimen nopeus, luotettavuus ja monipuoliset tulostusmateriaalivaihtoehdot antavat varmuutta asiakkaalle ja vedostajalle. Mustavalkoisten vedosten säilyvyys on jopa 400 vuotta, värivedosten 200 vuotta - Wilhelm Research Centerin testaamana.

Tämä ylläkerrottu valmistajan höpöhöpö tarkoittaa, että vedokset tulostetaan isolla mustesuihkarilla, joka käyttää vesikestäviä pigmenttimusteita. Koneen jälki on tarkempi kuin optisten lasereiden (LightJet, Lambda), värimaailma on rikkaampi, vedostusmateriaalivalikoima kattavampi, lopputulosten säilyvyys pidempi ja ympäristöä rasittavat jätekuormat pienemmät tässä kemiattomassa tulostimessa. Ai niin, pigmenttivedoksista käytetään alalla toisinaan nimitystä Giclée -vedos.

Epson 11880

Pigmenttivedokset (Epson Stylus Pro 9600 UltraChrome, 112 cm telaleveys)

Tämä kone on täydessä iskussa ja odottaa pääsyä vihremmille nurmille. En häpeä sen laatua yhtään, mutta monen koneen ylläpito ei ole järkevää. Myisen sen pois, mutta koska ei ole markkinoita, niin pidän sen varakoneena. Laitteessa on käytössä samanaikaisesti 7 eri väriä (CMYKcmk), ja laadukkaille (mm. lumppu) papereille tehtyjen Ultrachrome (UCM)vedosten värigamut on suurempi kuin tavallisten RA-4 kemian kromogeenisten vedosten sekä säilyvyys huomattavasti parempi. UCM -lumppupaperivedokset ovat museosäilyviä (n. 100 vuotta ja enemmän) lasin alla suoralta auringonvalolta suojattuna, kts. mm. Wilhelm Research Centerin tutkimustulokset.
Epson 9600

Pigmentti- ja dyevedokset (Encad NovaJet Pro 700e & 850C, 152 cm telaleveydet)

Vaikka (nyky)(valokuva)taiteessa tekniikka ei ole merkityksellistä, jostain kumman syystä vanha ei silti kelpaa. Näiden koneiden jälki on vain 600 dpi:tä, mikä ei riitä sille joka katsoo vedoksiaan nenä kiinni lapussa ja toisessa silmässä looppi.

Kun leivotaan metristä ja isompaa lappua, niin dpi:t alkavat menettää merkitystään. Koska tulostuspäät ovat helposti vaihdettavia, ja musteputkiakin 8(x2), niin koneet toimivat yhtä lailla niin pigmentti- kuin dyevedostimina. Neljää pääväriä (CMYK) enempää en ole koneisiin laittanut: vesiliukoinen dye hakkaa vieläkin 8-värisen UCM:n (kts. ed. Epson 11880). Pigmenttipuolella sävyala on toki kapeampi, mutta tarkkuuskin on jokatapauksessa tuo 600 dpi. Näillä koneilla teen isoja (tulostus)sarjoja sekä erikoisvedoksia: valokaappiadioja, joissa värit imeytyvät kalvon sisälle. Viimeksimainittu kun onnistuu vain ja ainoastaan dyemusteilla.

Pigmenttimusteet takaavat paremman säilyvyyden, mutta hieman pienemmän värigamutin kuin dyemusteet, tosin molempiin seikkoihin vaikutttaa yhtä lailla mustelaatu kuin vedostusmateriaalikin. Myös Encadilla päästään parempaan säilyvyyteen ja laajempaan väriavaruuteen tavallisiin RA-4 märkävedoksiin verrattuna. Dye-vedokset ovat yleensä n. 30 v. säilyviä, mutta niillä päästään myös n. 70 v. säilyvyyteen, ja pigmenttimusteilla parhaimmillaan yli 100 v. hyvissä oloissa, ts. lasin alla suoralta auringonvalolta suojattuna. Eri mustetyyppejä ja pareita on selvitetty mm. Henri Wilhelmin ( Wilhelm Research Center) julkaisussa With New Pigmented Inks, Dye-Based Inks, and Inkjet Papers, An Unprecendented New Era Has Begun in Color Photography.

Encad NovaJet 850C

Vedostusmateriaalit

Hyllyistäni löytyy suoraan lukuisia eri vedostusmateriaaleja, matta- ja fotomusteille, mm. (vain ote, ei täydellinen luettelo):
  • Satiinipintainen RC paperi (Premium Photographic Satin/Lustre, Kodak/Encad, 60" leveä)
  • Satiinipintainen RC paperi (Premium Rapid Dry Photographic Satin/Lustre, Kodak/Encad, 42" leveä)
  • Helmiäispintainen RC paperi (Smooth Pearl, Ilford Galerie, 44" leveä) - tosin alkaa olla ihan tutti finoto
  • Helmiäispintainen RC paperi (Premium Photographic Lustre (260), Epson, 60" leveä)

  • Kiiltäväpintainen RC paperi (Instant Dry Glossy, Ilfojet Professional, 44" leveä)
  • Kiiltäväpintainen RC paperi (Premium Photographic Glossy (260), Epson, 60" leveä)

  • Mattapintainen paperi posteritulostukseen (Superior Bond paper, Ilford Omnijet, 42" leveä)
  • Mattapintainen paperi yleisvedostukseen (Coated Matt paper 7215, Canon, 42" leveä)
  • Mattapintainen paperi yleisvedostukseen / kuumalaminointiin (Tarantella matt paper, Euromedia, 60" leveä)
  • Mattapintainen paperi yleisvedostukseen / kuumalaminointiin (Enhanced Matt paper, Epson, 64" leveä)

  • Teksturoitu lumppupaperi museosäilyville vedoksille (Textured Matt Fine Art Paper, Ilford Ilfojet, 36" leveä)
  • Teksturoitu lumppupaperi museosäilyville vedoksille (Fine Weave Art (Rough Fine Art), Ilford Studio, 44" leveä)
  • Sileä lumppupaperi museosäilyville vedoksille (Smooth Matt Fine Art Paper, Ilford Ilfojet, 44" leveä)
  • Hyvin sileä lumppupaperi museosäilyville vedoksille (Ultra Smooth Fine art paper, Epson, 60" leveä)

  • Mattapintainen tuplakartonkipaperi n. museosäilyville vedoksille (Portrait Rag Warm Tone, Amerijet / inKpressions; rajoitettu varasto, 24" leveä)

  • Tekstiilikangas (Matt Canvas, kiinalainen, 42" ja 60" leveä)
  • Tekstiilikangas museosäilyville vedoksille (Professional Canvas, Epson, 44" leveä)
  • Tekstiilikangas museosäilyville vedoksille (Professional Matt Canvas, Epson, 60" leveä)

  • Polyesterikangas (Qualitex FR, 130 g/m2, B1-palosuojattu, Euromedia, 42" leveä)

  • Lisäksi useita kymmeniä erilaisia polyesteri-, puuvilla-, filmi-, PVC-, jne. vedostusmateriaaleja monilta valmistajilta.

Katsot tarkemmat tiedot oheisesta pdf-dokumentista (ei päivitetä).